You are currently browsing the monthly archive for May 2012.

Aikaisemmin perehdyin eri sähköntuotantotapojen kustannuksiin asetettuani päämääräksi näpertelyn sijaan riittävän suuret CO2 päästöjen vähennykset. Opin, että siinä missä tuulivoimapohjaiset ratkaisut edellyttivät toisaalta taustalla lojuvia fossiilisia polttavia voimalaitoksia ja rajua tuotantokapasiteetin ylirakentamista, ydinvoimapohjainen ratkaisu mahdollisti fossiilisen kapasiteetin paljon nopeamman alasajon ja tuotantokapasiteettia ei tarvinnut ylirakentaa verrattuna nykytilanteeseen. Lisäksi opin, että siinä missä tuulivoimapohjaisen ratkaisun kustannukset eskaloituivat, ydinvoimapohjaisen ratkaisun kustannukset olivat melko vakaita koko dekarbonaatioreitin ylitse.

Tein silloin kuitenkin joitain yksinkertaistuksia, jotka jäivät hiukan vaivaamaan. Ensinnäkin en tarkastellut vaihtoehtoa missä kapasiteettissa on sekä tuuli- että ydinvoimaa (tosin muutamia huomioita asiaa sivuten  on täällä). Lisäksi oletin, etteivät  ydinvoimalat kykene seuraamaan kulutusta vaan tuottavat vain jatkuvasti 100% teholla. Tämä oletus on tietenkin väärä. Esim. EPR kykenee muuttamaan tehoaan 5% kapasiteetissa minuutissa. Jotkut kaasuvoimalat pystyvät nopeampiin muutoksiin, mutta tuollainen muutostahti on merkittävä. (Lisää aiheesta vaikka täältä) Parannan siis nyt hiukan siitä mihin jäin. Käsittelen tuuli ja ydinvoimaa yhdessä pitäen mahdollisuuden niiden “rinnakkaiseloon”. Kysyntä katetaan ydinvoimalla (kun sitä on) ja sitten tuulivoimalla. Jäljelle jäävä osa katetaan fossiilisilla ja oletan tämän fossiilisen lähteen olevan lähinnä maakaasua (500 g CO2/kWh). Muutan tuuli- ja ydinvoimakapasiteettia ja haluan arvioida vastauksen seuraaviin kysymyksiin:

  1. Mikä on sähkön hinta (LCOE) kussakin kombinaatiossa?
  2. Millaiset CO2 päästöt yhdistelmään liittyy?
  3. Kuinka suurta fossiilista kapasiteettia vaihtoehto edellyttää?

Oletin kulutuksen seuraavan Iso-Britannian kulutusta (heinäkuu 2010- kesäkuu 2011) ja tuulivoiman tuotantoprofiili on vanha tuttu kombinaatio Irlannin, BPA:n, ja Australian todellisista tuotantotiedoista. Oletan (pessimistisesti), ettei ydinvoima kykene seuraamaan kysyntää kuin noin 6 tunnin “aikavakiolla”. Toteutan tämän käytännössä leikkaamalla kysynnästä pois korkeammat taajuudet, jotka vastaavat alle noin 6 tunnin sisällä tapahtuvia muutoksia. Ensimmäinen kuva demonstroi mitä tämä tarkoittaa. On helppo huomata, että suodatettu kysyntäfunktio on melko samanlainen, mutta tasaisempi kuin todellinen kysyntä. (Osoittautuu muuten, että noin 97% kysynnästä voidaan kattaa voimalaitoksilla, jotka reagoivat näin hitaasti. Jos kysyntää katetaan ensin tuulivoimalla, korkeiden taajuuksien osuus kasvaa ja nopeammin reagoivia laitoksia tarvitaan enemmän. Kuinka paljon niitä tarvitaan riippuu asennetusta tuulivoimakapasiteetista. Melko hyvä arvio on melko helppo laskea…)

Image

Kuva 1: Kulutus ja suodatettu kulutus

Kustannuksia arvioidessani käytin 7.5 % diskonttokorkoa ja kustannuksiin vaikuttavat parametrit (pääomakustannukset, polttoainekustannukset, ylläpitokustannukset yms.) ovat tästä maailmasta. En jaksa listata niitä tässä, mutta oheisesta matlab macrosta voitte niitä halutessanne onkia (ja muuttaa). Jos leikitte itse datalla niin lasku voi sitten kestää tavallisella PC:llä aika kauan. Laskua voi nopeuttaa paljon pienentämällä 5 minuutin välein annettua dataa vaikka 30 minuutin välein annetuksi. En itse ole edelleenkään täysin vakuuttunut siitä, että LCOE on yksinään täysin oikea kustannusten mittari. Erityisesti diskonttokorkoa ja takaisinmaksuaikaa muuttamalla voidaan saada ihan mikä tahansa tulos. Jos itse sijoittaisin säästöjäni vakaan yrityksen velkapapereihin niin nykyisessä ympäristössä olisin enemmän kuin tyytyväinen paljon alle 7.5% korkoon. Lisäksi laitoksen elinaikaa paljon lyhyempi takaisinmaksuaika on hiukan kyseenalainen. Yhteiskunnassa moni infrastruktuurihanke jäisi varmasti tekemättä mikäli emme käytä ja luo mekanismeja, joilla kompensoidaan sijoittajien paljon infrastruktuurin elinikää lyhyempi aikajänne.

Kuvassa 2 esitän yhteenvedon tuloksistani. x- ja y-akseleilla on ydinvoima- ja tuulivoimakapasiteetti suhteessa yhteiskunnan keskikulutukseen. Paksu sininen viiva antaa arvion siitä minkä oikealla puolella CO2 päästöt ovat alle n. 100 g/kWh. Selvästi sinne viivan oikealle puolelle olisi päästävä. Ensimmäinen kuva näyttää sähkön hinnan. Kun ydinvoimakapasiteetti on nolla ja kasvatamme tuulivoimakapasiteettia kustannukset nousevat tuulivoimakapasiteetin mukana. Jotta päästöt putoavat riittävän alas on asennetun tuulivoimakapasiteetin oltava yli nelinkertainen keskimääräiseen kulutukseen verrattuna. Verkkokustannukset tulisivat tuolloin rajusti nykyistä korkeammiksi, mutta niitä ei ole nyt sisällytetty tähän tarkasteluun. Kustannukset minimoituvat, kun rakennamme pelkkää ydinvoimaa. Sattumalta kustannusminimi on lähellä sitä pistettä missä CO2 päästöt putoavat 100g/kWh tasolle.

Image

Kuva 2: Kustannukset, päästöt ja tarvittava fossiilinen kapasiteetti

Kuvan 2 alin kuva näyttää tarvittavan fossiilisen kapasiteetin. Kun kasvatamme pelkästään tuulivoimaa, ei tarvittava fossiilinen kapasiteetti putoa paljoakaan. Kun kasvatamme pelkästään ydinvoimaa, fossiilisia voimalaitoksia voidaan sulkea melkein samaa tahtia kuin ydinvoimaa rakennetaan. Jos yhteiskunta haluaisi sanoa ei ydinvoimalle ja rakentaa pelkkää tuulivoimaa, tähän tarvittavaan fossiiliseen kapasiteettiin liittyy ikävä pommi. Koska tuulivoiman lisäys kasvattaa kustannuksia, vaatii sen kapasiteetin lisäys (ja ylläpitäminen) jatkuvaa ideologista intoa. Mikäli tämä into joskus heikkenee (tai mikäli sitä intoa ei missään vaiheessa ollutkaan), ei taustalla olevien fossiilisten voimalaitosten uudelleen käynnistys vaadi kauan aikaa. Tilanne on hiukan samanlainen kuin narkomaanilla, joka yrittää lopettaa huumeiden käytön, mutta kantaa jatkuvasti mukanaan huumeruiskua.

Advertisements

Englantilaiset geenimuuntelia vastustavat aktivistit ovat uhanneet huomenna tuhota julkisin varoin rahoitetun testin, jossa tutkitaan geenimuunneltua vehnää, jonka käyttö voi mahdollistaa esimerkiksi torjunta-aineiden käytön vähentämisen. Täysin älytöntä. Ikäänkuin ihmiskunnalla olisi varaa heittää työkaluja syrjään. Tämä on yksi niistä tekniikoista, joita pelätään sitä vähemmän mitä enemmän siitä tiedetään.

Aiheesta lisää:

“Vuosi Japanin tuhoisan Fukushiman ydinvoimalaonnettomuuden jälkeen radioaktiivisen säteilyn taso on laskenut suuressa osassa Japania alle syöpää aiheuttavan tason, Maailman terveysjärjestö WHO kertoi keskiviikkona. Säteily on vielä vaarallisen korkea lähinnä itse voimalan ympäristössä…”: HS.fi 24.5.2011

Luin raportin ja siitä saamani kuva oli aika erilainen kuin mitä Helsingin Sanomat antaa ymmärtää.  124 sivun raportissa ei nimittäin mainita Fukushiman aiheuttamaa syöpää lainkaan. Sana “cancer” esiintyy tekstissä kerran (ja pari kertaa laitoksen nimessä) ja viittaa silloin  Tshernobylin onnettomuuteen liittyviin kilpirauhassyöpätapauksiin. Samoin raportissa ei puhuta “vaarallisen korkeista” säteilytasoista. Siellä kerrotaan, että Fukushiman prefektuurin asukkaiden saamat annokset jäivät pääosin välille 1-10mSv. Poikkeuksena olivat kaksi kohdetta (Iitate ja Namie), joissa annokset arvioitiin konservatiivisesti välille 10-50mSv (katso raportin sivu 44). Tällä hetkellä Namiessa annosnopeus on sen verran korkea, että vuodessa voi saada yli 100mSv annoksen joten puhdistustoimiin on perusteita joillain seuduilla onnettomuuspaikan lähellä ennen kuin ihmiset palaavat koteihinsa pysyvästi.

Raportissa kerrotaan myös, että maailmassa on alueita joissa luonnon taustasäteily aiheuttaa korkeampaa altistusta kuin mitä Fukushiman onnettomuus aiheutti. (Mm. Suomessa on kymmeniä tuhansia asuntoja, joissa asuvat saavat vuosittain vastaavia annoksia kuin Fukushiman prefektuurissa saatiin onnettomuuden takia.) Ihmiset asuvat korkean taustasäteilyn alueilla elämänsä ilman, että heidän terveydentilansa poikkeaisi muista. (Kun annos jää alle noin 100mSv/vuosi, ei sen aiheuttamaa haittaa ole voitu havaita. Nopeasti saatu 100mSv annos voi nostaa syöpäkuolleisuutta noin 0.5%. Tavallinen syöpäkuolleisuus on rikkaissa maissa jossain 30% nurkilla. Äskettäin julkaistiin tutkimus, jossa todettiin ettei 400 kertaa taustatasoa korkeampi säteilytahti 5 viikon ajan aiheuttanut muutoksia hiiren DNA:ssa. Muutoksia aiheutui vain, kun sama annos annettiin nopeasti.)

Sanoja “dangerous” tai “dangerously” ei muuten myöskään löydy WHO:n raportista ja jotta saan täydennettyä tämän kliseekatalogin, sieltä ei myöskään löydy sanoja “deadly” tai “genetic defect”, mutta sana “mushroom” mainitaan monta kertaa! WHO nimittäin arvioi kuinka suuria annoksia syödyistä sienistä on voitu saada. Onko liikaa pyydetty, etttä asiantuntijalähdettä käyttävä toimittaja lukee ja raportoi sen mitä asiantuntijataho oikeasti kirjoittaa? Pointti ei ollut, että nyt olisi tapahtunut joku muutos “turvalliseen” suuntaan vaan, että paniikkiin ei missään vaiheessa ollut syytä. Suurimmassa osassa Japania säteilytaso ei missään vaiheessa ollut syöpäriskin kannalta relevantti asia. Se ei ollut sitä edes suurimmassa osassa Fukushiman prefektuuria. Siellä missä riski oli potentiaalisesti korkeampi, aikaa toisaalta annosten minimointiin ja toisaalta evakuointien järjestämiseen oli yllin kyllin eivätkä näidenkään seutujen asukkaat olleet siltä osin vaarassa. Tämä oli monelle säteilysuojelua tuntevalle selvää jo hyvin nopeasti onnettomuuden tapahduttua, mutta media (HS muiden mukana) seurasi tapansa mukaan mieluummin paniikkia lietsovia maallikkoita.

WHO:n raportti antaa yhteenvedon yleisölle aiheutuneeesta säteilyaltistuksesta ja siitä voidaan oppia, etteivät japanilaiset edes voimalan välittömässä läheisyydessä saaneet annosta millä tulee olemaan havaittavaa vaikutusta heidän terveyteensä. Tätä raporttia tullaan varmasti tarkentamaan jatkossa ja myös UNSCEAR:lta on kohta tulossa raportti, joka antaa yhteenvedon pelastustyöntekijöiden altistuksesta. Ilmeisesti heidän joukossaan on vähän alle 200, jotka saivat yli 100mSv annoksen. Pessimistisesti arvioiden tuo voi tarkoittaa heillä noin 1% lisäys syöpäkuolleisuudessa. Tämä noin 2 tapausta tulee hukkumaan niiden noin 60 syöpäkuoleman alle mitä tuollaisessa kohortissa tapahtuu joka tapauksessa. (Lisäksi tämän ryhmän terveyttä luultavasti seurataan muita tarkemmin ja nähtäväksi jää onko heidän muita nopeampi pääsy hoitoon itseasiassa  terveysriskejä merkittävästi alentava tekijä.)  Onnettomuuden keskeisin terveysvaikutus on sen aihettamassa pelossa ja stressissä. Lisäksi Japanin lisääntynyt fossiilisten polttoaineiden käyttö implikoi tuhansia ylimääräisiä kuolemantapauksia joka ikinen vuosi.

Laitan vielä tähän loppuun dokumentin, jossa jätetään pelottelu väliin ja keskitytään siihen mitä alan asiantuntijat oikeasti sanovat.

Journal of radiological protection on juuri (8.5.2012) julkaissut Balanovin artikkelin, jossa käsitellään Tshernobylin myyttejä ja erityisesti Yablokov et al. apokalyptista läpyskää mistä oli vähän aikaisemmin puhetta. Artikkeli ei ole paywall:in takana ja se kannattaa lukea.

Törmäsin oheiseen (perustuu Eurostatin tietoihin vuodelta 2008) kuvaan siitä millainen osuus hiilivapaalla tuotannolla on eri EU maiden sähköntuotannossa. Minulle lähtökohta on se, että teoria on väärä, jos havainnot ovat sen väitteiden kanssa ristiriidassa.  Ilmastopolitiikassa on järkevintä seurata niiden maiden esimerkkiä, jotka ovat jo onnistuneet muuttamaan sähköntuotantonsa hiilivapaaksi ja sitten pyrkiä vielä parempaan. Koska tällaisia maita on olemassa, se reitti tiedetään havaintojen perusteella toimivaksi.

On myös hyvä huomata, että sen enempää Ruotsissa kuin Ranskassakaan hiilivapaata sähköntuotantoa ei rakennettu ilmastosyin vaan lähinnä taloudellisin ja strategisin perustein. Kummassakin maassa sähkö on tehtyjen valintojen seurauksena ollut halpaa eikä kumpikaan maa ajautunut valintojensa vuoksi vararikkoon. Nämä tekijät kiinnostavat varmasti monia sellaisia, joita ilmastokysymykset eivät  kiinnosta ja siksi valintojen poliittinen pohja voi olla laajempi.

Hiilivapaan sähköntuotannon osuus EU maissa

Itävallan ja Latvian suhteellisen hyvä suoritus perustuu muuten heidän vesivoimaresursseihinsa. Suurimmassa osassa EU maita tähän ei ole mahdollisuuksia. Hauskana  pähkinänä lasketaan arvio maksimiteholle mitä vesivoimasta voi EU:ssa saada mikäli kaikki alueelle satava vesi ajettaisiin turbiinien läpi luonnon, maanviljelyksen yms. tarpeet sivuuttaen. Sitä lukua voimme sitten verrata EU:n sähkönkulutukseen (keskimäärin noin 500GWe). Lähtötietoja/arvioita:sadetta 5cm/kk, EU:n pinta-ala 4.3 miljoonaa neliökilometriä, keskikorkeus ehkä noin 300 m merenpinnasta. Oletetaan, että sade jakautuu tasaisesti kaikkialle. Silloin veden virtaamisesta alas voi saada korkeintaan keskimäärin noin 200 GWe sähköä.  Koska suurin osa energiasta hukkuu maaperään, luontoon, pelloille yms., vain hyvin pieni osa tuosta teoreettisesti rajasta on oikeasti käytettävissä ja se osa on jo suurelta osin valjastettu.

Aiheeseen liittyen:

Greenpeace juhlii “ydinvoimavapaata” Japania toteamalla mm.

“…Osa ydinvoimasta on korvattu fossiilisilla polttoaineilla. Vuonna 2011 Japanin hiilidioksidipäästöt nousivat 2 % ja tänä vuonna ne saattavat nousta jopa 5,5 %. Uusiutuvien syöttötariffit tulevat voimaan tänä kesänä, tosin ilman niitäkin Japaniin rakennettiin viime vuonna 179 gigawattitunnin vuosituotannon verran aurinkovoimaa ja 35 gigawattitunnin vuosituotannon verran tuulivoimaa.

Smokestacks from a wartime production plant, W...

Japanissa ydinvoimalat ovat tuottaneet sähköä keskimäärin yli 30 GWe teholla. Greenpeace kokee jostain syystä tarpeelliseksi minimoida fossiilisten kulutuksen lisäystä Japanissa kertomalla, että vain “osa ydinvoimasta on korvattu fossiilisilla”. Anteeksi nyt vain, mutta se oikea muotoilu on, että “ydinvoima on korvattu lähinnä fossiilisilla”. Muu on harhaanjohtamista. IEA arvioi, että tänä vuonna Japanin öljynkulutus nousee 300 000 tynnyriä päivässä ja maakaasun tuonti 23 miljardia kuutiota. Nuo energiavuot tarkoittavat noin 19 GW edestä öljyllä tuotettavaa primäärienergiatehoa ja 27 GW edestä kaasulla tuotettavaa primäärienergiatehoa.  Näiden rinnalla on melko koomista puhua “179 GWh aurinkovoimasta” ja “35 GWh tuulivoimasta”, koska ne vastaavat noin 20 ja 4 MWe keskimääräistä sähköntuotantoa. Ydinvoimalla on Japanissa tuotettu kymmeniä gigawatteja ja Greenpeacen siunaamat energianlähteet ovat kasvattaneet tuotantoaan kymmenillä megawateilla. Greenpeace tuntuu pitävän CO2 päästöjen kasvua hyväksyttävänä ja luo parhaansa mukaan tälle fossiilisten polttoaineiden kasvavalle kulutukselle vihreää savuverhoa. Tällaisten syiden vuoksi minun on vaikeaa pitää Greenpeacea rakentavana voimana ilmastonmuutoksen torjumisessa. Tämän kaltainen toiminta hyödyttää suoraan fossiilisten polttoaineiden tuottajia ja on aktiivisesti tuhoisaa ilmastolle. Greenpeace on ensisijaisesti ydinvoimaa vastustava järjestö, joka on vasta toissijaisesti kiinnostunut ilmastonsuojelusta.

Greenpeace jatkaa: “Sekä Greenpeace että Japanin ympäristöministeriö ovat osoittaneet, että Japani voi saavuttaa tavoitteensa ilmastopäästöjen vähentämisessä, vaikka ydinvoimalat jäisivät kiinni. Japanin hallituksen on nyt korkea aika alkaa toimia uusiutuvien ja energiatehokkuuden edistämiseksi sen sijaan, että se yrittää roikkua kiinni vanhassa energiajärjestelmässään.

Energy [r]evolution konseptista olen kirjoittanut jo aikaisemmin joten ei nyt siitä sen enempää. Sen sijaan väite siitä, että Japani kykenee saavuttamaan ilmastotavoitteensa, vaatii tarkennusta. Japanissa on nimittäin kyllä arvioitu, että he voivat leikata päästöjään 25% vuoteen 2030 mennessä ilman ydinvoimaa, mutta ydinvoimaa käyttäen päästövähennykset voisivat olla 39%. Greenpeace:n mielestä 25% prosentin tavoite on siis ilmeisesti riittävä. Ainakaan he eivät koe tarpeelliseksi sitä kyseenalaistaa. Nähtävästi Greenpeacen planeetalla olemme onnistuneet leikaamaan päästöjä liian nopeasti niin, että voimme huoletta tähdätä alhaisempiin tavoitteisiin. Sillä planeetalla millä minä elän näin ei ole tapahtunut vaan päästöt ovat nopeassa kasvussa riippumatta siitä kuinka monta miljardia on upotettu Greenpeacen siunaamiin energianlähteisiin. Sillä planeetalla millä minä elän myös tuo 39% leikkaus on riittämätön.

lisäys 14.05.2012: Öljyn ja maakaasun lisäyksestä oli jo puhetta. Kivihiilen kulutus on Japanissa noussut ilmeisesti noin 1.6 miljoonaa tonnia kuukaudessa. Tämä vastaa noin 5GWe sähkötehoa tai noin 15 GW primäärienergiatehoa. Yhteenvetona arvioin, että ydinvoimasta on Japanissa korvattu fossiilisilla ehkä ainakin noin 75% ja loppu on säästötoimia. Saavuttaakseen tämän päästöjen lisäyksen Japanilaiset maksavat nyt ulkomaille kymmeniä miljardeja enemmän kuin aikaisemmin. Noin miljardi dollaria jokaista puuttuvaa gigawattia kohden. Tämä on suurin tekijä heidän vastasyntyneelle kauppataseen alijäämälleen.

New York Times julkaisi oheisen yhteenvedon nuorten prioriteeteistä USA:ssa. Epäilen, että vastaavan kyselyn tulokset eivät olisi kovin erilaisia täällä. Kun ilmastonmuutoksen torjuminen asetetaan rinnan monien muiden tavoitteiden kanssa, se häviää lähes kaikille vaihtoehdoille. (Ainoastaan tavoite yksilön vapauden suojelusta valtion sorkkimiselta oli kiikun kaakun. Kaikissa muissa prioriteetit olivat selviä.) Tämä on poliittinen realiteetti johon ilmastopolitiikka tulisi sovittaa. Jos sitä rakennetaan nämä mieltymykset sivuuttaen, ei se tule onnistumaan. Itse asiassa jos minulta kysyttäisiin omia prioriteettejäni, niin vastaisin suurelta osin saman suuntaisesti. Pystyn sovittamaan nämä yhteen sillä, että uskon järkevän ilmastopolitiikan mahdollisuuteen samalla, kun ajamme tärkeitä sosiaalisia tavoitteita. Tämä kuitenkin edellyttää sitä, että valitut keinot ovat aidosti taloudellisesti perusteltuja sen sijaan, että ne ovat hiekkaa talouden rattaissa.

Saksan BDEW (the Federal Association of the Energy and Water Industry) kirjoitti 23.4.2012 Saksan energia-alan suunnitelmista. Sieltä löytyy pdf-tiedosto niistä yli 20MWe laitoksista mitä Saksassa on joko rakenteilla tai suunnitteilla vuoteen 2020 mennessä. Saksan kielen taitoni ei ole hääppöinen, mutta “Im bau” tarkoittaa parhaillaan rakennettavaa, “Genehmigung erteilt” tarkoittaa jo hyväksyttyä laitosta, “im Genehmigungsverfahren” tarkoittaa, että lupaprosessi on vielä kesken. Yhteenveto suunnitelmista on seuraavanlainen.

Energianlähde Kapasiteetti MW Kapasiteettikerroin Tuotettu sähköenergia GWyr
Hiili 16471 70% 11
Maakaasu 9082 60% 5.5
Tuuli 7519 25% 1.9
Deutsch: Fahnen Deutschland Europa auf Halbmas...

Saksan ja EU:n liput puolitangossa (Photo credit: Wikipedia)

Kaksi viimeistä saraketta ovat omia arvioitani. Yhteensä kapasiteettia on tarkoitus rakentaa 36158 MW. Suunniteltu kapasiteetti vesivoimalaitoksille, joissa vettä voidaan pumpata takaisin ylös on 2730MW. Tuo kapasiteetti ei riitä edes uuden tuulivoiman tuotannonvaihteluiden tasaamiseen (paitsi sään ollessa suotuisa). Suurimmalla pumppulaitoksella (Atdorf) maksimiteho on 1400 MW ja parametrit ovat sen suuntaisia, että tätä tehoa voidaan ylläpitää korkeintaan noin 10 tuntia. Olen aikaisemmin arvioinut, että mikäli rakennamme kapasiteetin tarvetta vastaavaksi on vaadittava varaston koko noin 10% vuosituotannosta. Tuolla mittapuulla Atdorfin laitos on riittävä säätämään noin 70MW edestä tuulivoimakapasiteettia…pisara meressä siis. Uudella fossiilisella tuotannolla tullaan siis näillä näkymin tuottamaan Saksassa 8-9 kertaa enemmän energiaa kuin uudella tuulivoimalla. Jos investoinnit syystä tai toisesta lykkääntyvät, BDEW kertoo mahdollisuudesta modernisoida vanhoja fossiilisia voimalaitoksia. Ilmasto kiittää!

Follow me on Twitter

Goodreads

Amnesty international

Punainen risti

Unicef