You are currently browsing the monthly archive for August 2012.
Tom Blees on kirjoittanut erinomaisen kirjan “Prescription for the Planet” mm. ydinvoiman roolista ympäristöongelmien ratkaisijana. Hän on nyt päättänyt antaa kirjan ilmaiseksi kiinnostuneille. Suosittelen.
Tässä dataa visualisoidaan hienosti! (Ilman Inception-elokuvan musiikkia samaa voi katsoa ESRL:n sivulla.)
On ollut jonkin verran keskustelua siitä mikä osuus Tanskan tuulivoimasta päätyy vientiin. Toiset ovat sanoneet, että melkein kaikki ja toiset, että ei juuri mitään. Ne jotka sanovat, että melkein kaikki perustavat väitteensä vahvaan korrelaation tuulivoimatuotannon ja sähkön viennin kanssa. Ne jotka sanovat, että juuri mitään ei päädy vientiin argumentoivat, että vientiä ovat ne jännite-erot, jotka ovat peräisin fossiilisista voimalaitoksista. Tuulivoima vain “mahdollistaa” näiden tuotannon viemisen rajojen ulkopuolelle. (Tämä fossiilinen voima on suurelta osin yhdistettyä sähkön- ja lämmön tuotantoa ja minulle on epäselvää kuinka helppoa tanskalaisten on näitä laitoksia ylipäätään sammuttaa talvella milloin heidän tuulivoimalansa tuottavat eniten. Jotenkin sitä luulisi, että he tarvitsevat lämmön joka tapauksessa.) Itse en oikein ymmärrä miksi tämä muuttaisi mitään olennaista. Perusasia on kuitenkin edelleen sama eli, että tuulitehon nousu ei tarkoita samassa suhteessa alhaisempia tehoja Tanskan fossiilisia polttavissa voimalaitoksissa ja näin ollen suuri osa luvatuista päästövähennyksistä jää Tanskassa toteutumatta. Lisäksi kukin voi itse katsoa datasta mitä Tanskan fossiilinen tuotantokapasiteetti tekee. Siinä on selvä yö-päivä, arkipäivä-viikonloppu, kesä-talvi rytmi, mutta se ei näytä reagoivan juuri mitenkään tuulitehon muutoksiin. Sen sijaan Tanskan vienti ja tuonti seuraavat melko luotettavasti muutoksia tuulivoiman tuotannossa. Tämä on erityisen selvää silloin, kun tuulivoiman tuotannossa on suuria muutoksia.
Jos seuraan CEPOS laitoksen lähestymistapaa, oma arvioni olisi, että nykyään noin 80% Tanskan tuulivoimatuotannosta päätyy vientiin Norjaan, Ruotsiin ja Saksaan. (Päätyykö se sinne suoraan vaan sitä kautta, että tuulivoima on fossiilista tuotantoa mahdollistava teknologia on toissijaista.) Mihin perustan arvioni? Imuroin Tanskan tiedot vuodelta 2011 täältä (yhteen järjestellyt numerot voi imuroida myös täältä). Keräsin yhteen tuulivoimatuotannon, hintatiedot eri alueilta ja sähkön siirtomäärät Tanskan ja sen naapurien välillä. Oheinen kuva näyttää miten tuulivoimatuotanto korreloi sähkön viennin ja sähkön hinnan kanssa. Kun ylläolevan kuvan y-akselilla on positiivinen luku, Tanska tuo sähköä. Kun se on negatiivinen, Tanska vie. Jos dataan sovittaa suoran, on suoran kulmakerroin 0.78. Ts. näin laskettuna vaikuttaisi siltä, että noin 80% heidän tuulivoimatuotannostaan päätyi vientiin vuonna 2011.
Tanskan tuulivoimatuotanto ja sähkön tuonti-vienti tase vuodelta 2011
Toinen kuva näyttää kuinka tuuliteho korreloi Norjan ja Tanskan välisten sähkön hintaerojen kanssa. Paljon tuulta länsi Tanskassa implikoi suurempaa hintaeroa mikä taas kannustaa viennin lisäämiseen Norjan suuntaan. Alhaisen tehon aikana hinnat ovat Tanskassa korkeampia kuin Norjassa ja norjalainen vesivoima pitää Tanskassa valot päällä. (Ruotsista voisi tehdä vastaavan esityksen.)
Länsi Tanskan tuuliteho ja sähkön hinnan erotus Norjan ja länsi Tanskan välillä. Värikoodi indikoi tuonnin ja viennin suhdetta. Positiivinen luku tarkoittaa tuontia.
Tanskahan on muuten sähkönsiirtokapasiteettinsa puolesta aika erikoinen maa. Heillä on riittävästi kaapeleita siirtämään sähköä naapurimaiden välillä suunnilleen yhtä paljon kuin mitä heidän oma kulutuksensa on (keskimäärin). Muissa maissa näin ei yleensä ole. Esim. Isosta-Britanniasta taitaa lähteä naapureihin kaapeleita joiden siirtämä maksimiteho on paljon alle 10% heidän kulutuksestaan. Saksassa se on ilmeisesti jonkin verran yli 10%, mutta alle 20%. Suomessa kait jossain 50% nurkilla. Nämä luvut pitäisi vielä varmistaa, mutta eivätköhän ne ole suunnilleen kohdallaan. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että Tanskalla on mahdollisuus laimentaa oma tuulivoimatuotantonsa itseään paljon suuremmille markkinoille, kun taas esim. brittien on aikaisemmassa vaiheessa maksettava tuotannon satunnaisuudesta aiheutuvia kuluja. Olisi kiva oppia kuinka suuria kustannuseroja tämä voi käytännössä tarkoittaa.
Toinen hauska ilmiö on Tanskassa aika ajoin esiintyvät negatiiviset sähkön hinnat. Näitä näyttää esiintyvän lähinnä silloin, kun maasta pois vievät kaapelit ovat täynnä ja lisääntynyt tuulivoiman tuotanto on pakko käsitellä maan sisällä. Tällöin fossiiliisia polttavat voimalaitokset joutuvat maksamaan toiminnastaan. Ilmeisesti tätä tarvitaan, koska hintojen putoaminen nollaan ei välttämättä ole riittävän vahva kannuste sammuttaa laitoksia. Ilmeisesti sammuttamiseen ja uudelleen käynnistämiseen liittyy kustannuksia ja ne kustannukset ollaan valmiita maksamaan vain piiskan kannustamana.
Aiheeseen liittyen:
- Wind energy the case of Denmark(CEPOS)
- Danish Wind Power Export and Cost (CEESA): he eivät pidä edellisestä arviosta
- lisäys 12.12.2012: Wind Power in Denmark, Germany, Ireland, Great Britain and France Statistical Survey 2011 (Paul-Frederik Bach)
- lisäys 5.3.2015: Wind Power, Denmark, and the Island of Denmark. Energy matters blogista
Kuva kertoo enemmän kuin 1000 sanaa
Hupaisa lasku…Käytämme energiaan ehkä noin 10% bruttokansantuotteestamme. Suomen BKT on noin 180 miljardia ja primäärienergiankulutus noin 400TWh. Ilman energiankulutusta BKT putoaisi käytännössä nollaan joten voimme arvioida, että 1kWh primäärienergiaa tuottaa meillä noin 45 senttiä bruttokansantuotetta. EROEI konseptissa kysytään kuinka paljon energiaa jostain lähteestä saadaan suhteessa siihen kuinka paljon energiaa sen tuottamiseen kului. BKT:a tuijottamalla saisimme arvion, että kukin kWh tuottaa tällä hetkellä noin 10 kertaa enemmän bruttokansantuotetta kuin mitä se maksaa. En ole ihan varma mitä tuo tarkoittaa käytännössä, mutta tuon suuntainen nettotarkastelu on tärkeää. Mitä suurempi tuo suhdeluku on sitä paremmin luultavasti menee.
Aiheesta lisää:
- The role of energy in economic growth: David Stern (esim. sivulla 36 on tätä pikaista arviota vastaava kuva Ruotsin tilanteesta viimeisen 200 vuoden aikana)
Musta baskeri ja Christopher Busby (Photo credit: Wikipedia)
YLE is on a roll! Kirjoitin aikaisemmin heidän esittämästään dokumentista “Ulkolinja: Tsernobylin samurait“. Nyt siellä pistettiin vielä paremmaksi lähettämällä dokumentti “Ulkolinja: Fallujan lapset“. Fallujassa käytiin rajuja taisteluita Irakin sodan aikana, joissa USA on mm. myöntänyt käyttäneensä valkoista fosforia. Varmaankin iso osa kaupungista tuhottiin maantasalle, siviilien kärsimys oli suurta ja takaisin jaloilleen pääseminen vaikeaa. Dokumentin peruspointti oli kuitenkin väite siitä, että Fallujassa esiintyisi uraaniammusten vuoksi erityisen paljon syöpää, syntymävikoja, geneettisiä vaurioita yms. Kuulemma enemmän kuin missään muualla…enemmän kuin Hiroshimassa! Tyttöjäkin syntyy aivan liikaa. Uskomatonta kyllä lähteenä on Christopher Busby. Kuka tahansa joka vaivautuu tarkistamaan lähteitään olisi voinut todeta Busbyn olevan kaikkea muuta kuin “säteilyriskiasiantuntija” miksi häntä YLE:n käännöksessä tituleerattiin. Dokumentissa Busbylle luotiin auktoriteetin leimaa kertomalla, että hän on ollut puhuvana päänä eri TV-kanavilla. Miksi TV:ssä esiintyminen korreloisi tieteellisen pätevyyden kanssa jäi hiukan hämäräksi. (Yllättävää kyllä Busby, joka on muuten artikkelin ensimmäinen kirjoittaja, kertoo dokumentissa ettei hän ole edes ollut Fallujassa. On kuulemma liian vaarallista, koska häntä vihataan niin kovasti.)
Mm. George Monbiot on puuttunut Busbyn tuottamaan hölynpölyyn ja kyseenalaistanut kuinka eettisesti hyväksyttävää Busbyn on a) ensin pelotella ihmisiä säteilyllä ja sitten b) myydä heille hänen omia rohtojaan, jotka hänen mukaansa suojaavat vahingolta (...tästä lisää). Busbyn modus operandi on poimia terveysongelma, tehdä harhaanjohtavaa/virheellistä tilastotiedettä luodakseen tieteellistä imagoa ja väittää lopuksi, että terveysongelma johtui säteilystä ikään kuin esim. kemialliseen altistukseen liittyviä ongelmia ei olisi. (Luonnonuraani on muuten niin heikosti radioaktiivista, että kemialliset myrkytysoireet ovat sen kohdalla relevantimpi huoli kuin säteily.) Tähän hän on sitten vielä yhdistänyt rahan tekemisen. Hän välttää keskustelua oikeiden asiantuntijoiden kanssa (ei kovin yllättävää) ja suuntaa propagandansa maallikoille nojaten heidän kansanviisauteen ja pelkotiloihin. Esim. dokumentissa annettiin ymmärtää kuinka Fallujan syöpätilanne (ja geneettisten vaurioiden määrä?) on katastrofaalinen…pahempi kuin Hiroshimassa. Tämä uppoaa varmasti moneen, mutta jos lukee Hiroshiman ja Nagasakin selviytyjistä tehtyjä tutkimuksia löytää mm. tämän.
George Monbiot (Photo credit: Wikipedia)
“December 2000, 45% of the cohort of 86611 survivors were still alive. Out of 10127 deaths due to solid cancer, some 479 would be estimated to be associated with the radiation exposure incurred from either bomb detonation; and some 96 leukaemia deaths out of 296 would be estimated to be associated with radiation exposure” UNSCEAR 2006
Ts. vain noin 6% Hiroshiman ja Nagasakin syöpäkuolemista ylipäätään liittyi pommeihin ja koska noin neljännes Japanilaisista kuolee syöpään joka tapauksessa, ei pommeista aiheutunut syöpäkuolleisuus ole selviytyjien merkittävin terveysongelma. (Tupakoinnista aiheutuva keuhkosyöpä on muuten suurin kuolinsyy.) Myöskään selviytyjien lapsissa ei ole havaittu sen enempää synnynnäisiä vikoja kuin japanilaisten keskuudessa yleensäkään. Tästä oli paljon huolta pommien pudottamisen jälkeen, mutta onneksi tämä huoli osoittautui perusteettomaksi. (Se on hyvä asia eikö olekin?) Valitettavasti huoli yhä elää urbaanilegendana maallikoiden keskuudessa ja sitä Busby käyttää hyväkseen. Populäärikeskustelussa Hiroshiman voi toki heittää erityisen pelottavana syövän ja geneettisen tuhon symbolina, mutta tosiasiallinen pohja tälle on hutera. Se ohjaa keskustelua pois niistä ihmisistä, joiden syöpäriski todella on esim. kemiallisen altistuksen tai pienhiukkasten vuoksi erityisen korkea. Mitä tahansa Fallujassa onkin tapahtunut, siihen Busbyn “tutkimukset” eivät tuo lisävalaistusta ja asia on mielestäni liian tärkeä käytettäväksi Busbyn keppihevosena hänen lemmikkiprojekteissaan.
Onko oikeasti kohtuutonta odottaa, että julkisin varoin kustannettu mediatalo tekisi näissä asioissa hiukan oikeaa journalismia sen sijaan, että vain painaa play-nappulaa ostettuaan oikeudet ohjelmaan? Voisiko niitä oikeuksia olla ostamatta, jos sisältö perustuu tällaisiin lähteisiin? Radikaaleja kysymyksiä…myönnän sen.
Aiheeseen liittyen:
(Mattias Lanz siis esitti kuinka hänen kotikunnassaan Ruotsin Avestassa tyttöjä ja poikia syntyy aika samalla tavalla kuin Fallujassa. Joku toinen voisi vetää tästä sen johtopäätöksen, että Fallujan luvuissa ei ehkä tältä osin ole mitään kummallista, mutta ei Busby. Hänen mielestään myös Avestan kunnan luvut johtuvat Irakin sodassa ammutuista DU-ammuksista. “Regarding the peak in Avesta in 2003-2004 there is no doubt that uranium particles from that war travelled north to Sweden” Chris Busby)
PassiiviIdentiteetti 