You are currently browsing the monthly archive for October 2012.

Tuulivoimaa kannatetaan suhteessa ydinvoimaan siksi, koska se tuottaisi enemmän työpaikkoja alhaisemmalla hinnalla. Tämä on älytöntä. Taloustieteissä kerrotaan vitsiä ekonomistista, joka seurasi kiinalaisen padon rakentamista. Miljoona kiinalaista teki töitä lapioin. Ekonomisti ihmetteli miksi he eivät käytä maansiirtokoneita. Paikalliset kauhistelivat koneiden vievän työpaikat. Ekonomisti totesi tähän luulleensa kiinalaisten rakentavan patoa, jos he haluavat lisää työpaikkoja niin lapiot tulisi korvata teelusikoilla. Toivoisin, että tällainen argumentointi rajoittuisi vitsien maailmaan.

Energiantuotannon tehtävänä EI ole tuottaa työpaikkoja vaan energiaa. Energiantuotannon mahdollistamat työpaikat ovat ennen kaikkea käyttäjä päässä ja niin kuuluukin olla, koska ei energian tuottaminen ole itsetarkoitus. Työpaikkoja tärkeämpää on puhua hyvinvoinnista ja silloin täytyy puhua työn tuottavuudesta. Onko tehty työ niin tuottavaa, että se ylläpitää sellaista hyvinvointia mitä täällä odotetaan? Mitä nuo kuvan luvut oikeastaan tarkoittavat? Ydinvoimaa tuolla kuvassa annetulla summalla ostetaan ainakin 2GWe ja jos sähkönhinta on noin 5 senttiä/kWh, tuloja virtaa sisään noin 900 miljoonaa euroa/vuosi. Kukin työpaikka ydinvoiman rakentamisessa siis edesauttoi luomaan noin 300 000 euron arvosta tuloja vuodessa. (Käyttöiän aikana saadut tulot ovat yli viisi kertaa korkeampia kuin investointikustannus.)

Kahdella miljardilla rakennetaan noin 1.3 GWe edestä tuulivoimakapasiteettia ja 25% kapasiteettikertoimella niiden tuottaman sähkönarvo on noin 150 miljoonaa euroa/vuosi. Kukin rakennustöissä ollut työntekijä on siis aikaansaanut myyntituloja noin 10 000 euron edestä/vuosi. (Tuloja yhteensä noin 1.5 kertaa investoinnin verran.) Ero ydinvoiman rakentajan hyväksi on siis noin 30 kertainen. Kun ottaa huomioon, että suomalaisen keskipalkka on noin 36000 euroa vuodessa, kummatkohan työpaikat todennäköisemmin ylläpitävät ja mahdollistavat korkeaa tuottavuutta? Kummassa työn tekemistä vauhditetaan maansiirtokoneella ja kummassa sitä jarrutetaan korvaamalla lapiot teelusikoilla?

Advertisements

To doubt everything or to believe everything are two equally convenient solutions; both dispense with the necessity of reflection.”, Henri Poincaré. (tai sama alkuperäiskielellä niille, jotka sitä osaavat “Douter de tout ou tout croire, ce sont deux solutions également commodes, qui l’une et l’autre nous dispensent de réfléchir.”)

English: Image taken from French wikipedia article

English: Image taken from French wikipedia article (Photo credit: Wikipedia)

Tuo tiivistää hyvin sen tasapainoilun mitä terve skeptisyys vaatii. Samoin se antaa syyn sille miksi ideologien kannanotot ovat usein niin latteita. He hyväksyvät ideologisesti mieluisat argumentit riippumatta siitä kuinka typeriä ne ovat ja torjuvat ideologisesti hankalat argumentit riippumatta siitä kuinka viisaita ne ovat. Seisovat silmät kiinni ja hymyillen lantakasassa kuvitellen, ettei muuta vaihtoehtoa olekaan.

Australiassa on valmistunut 10MW aurinkosähkölaitos (Greenough River Solar Farm). Jos mediassa puhutaan aurinkosähkön kustannuksista, niin yleensä  puhutaan pelkästä paneelin hinnasta ja hehkutetaan kuinka niiden hinnat ovat pudonneet. Siksi onkin hyvä verrata tätä markkinointipuhetta siihen mitä Greenough River kokonaisuudessaan maksoi. Markkinointipuheissa kerrotaan usein kuinka aurinkosähkön hinta on pudonnut alle 1$/W. Näin annetaan ymmärtää, että Greenough River:n kaltainen laitos maksaisi alle 10 miljoonaa dollaria. Projektin sivuilla kustannukseksi kerrotaan 50 miljoonaa. Jos siis näette väitteitä aurinkosähkön kustannuksista, kannattaa ottaa lähtökohdaksi tarkistaa ne kunnolla. 

Australia on aurinkoinen maa joten ehkä laitos voi saavuttaa 20% kapasiteettikertoimen (Saksassa 10%). Tuolla hinnalla yksi toimitettu (keskimääräinen) GW maksaisi 25 miljardia dollaria. Ydinvoiman vastustajien mielestä ydinvoima on liian kallista, koska Moody’s Investor service (huomaa lähde!) arvioi, että ydinvoimala USA:ssa voisi maksaa 7.5 miljardia/GW. Kun huomaamme, että ydinvoimalan käyttöikä on helposti yli kaksinkertainen, aurinkosähkö vaatii näillä hinnoilla Australiassa liki kymmenkertaisen määrän pääomia tuotettua kilowattituntia kohden. Siihen päälle tulevat toki vielä verkkokustannukset ja kustannukset siitä kapasiteetista, jota käytetään pimeällä.

Laitoksessa on muuten 150000 ohutkalvotekniikkaa (CdTe) käyttävää paneelia, joista kukin painaa 12 kg. Ts. materiaalia tarvitaan paneeleihin noin 900 tonnia jokaista toimitettua megawattia kohden. Tämä ei ilmeisesti pidä sisällään paneelia kannattavaa metallitukea. Jos arvioimme, että kukin paneeli tarvitsee ainakin 2kg metallia tukirakenteisiin (arvio on varmaan alakanttiin), metallia kuluu lisää ainakin 150 tonnia megawattia kohden. (Ydinvoimalassa materiaali-intensiteetti on paljon alhaisempi.) Tellurium on myös hyvin harvinainen alkuaine ja pelkästään sen saatavuus rajoittaa CdTe-tekniikan pieneksi osaksi ihmiskunnan energiantuotantoa.

Paneelit valmistanut First Solar on kamppaillut kannattavuutensa kanssa ja irtisanoi tänä vuonna 30% työvoimastaan. Tällä hetkellä yritys on alallaan poikkeus ja tekee nähtävästi voittoa.

Aiheeseen liittyen:

  • Aurinkosähkön tukiaisista Massachusetts, USA (Capacity factor blog): Huomaa myös vältetyt päästöt. Kustannus hiilidioksiditonnista näyttää olevan yli 500 dollaria. EU:n päästökaupassa tonnin hinta on 10 dollarin nurkilla.

Olen usein kritisoinut ympäristöjärjestöjen lyhytnäköisiä ja minusta huonosti harkittuja ja perusteltuja kannanottoja. Siksi onkin erityisen hienoa huomata, että WWF on kirjoittanut hyvin harkitun ja tasapainoisen kritiikin Suomen uusiutuvan energian strategiasta ja varsinkin ongelmista mitkä liittyvät laajamittaiseen puunpolttoon.

En ole tietenkään kaikesta samaa mieltä (Suomea ei pidetä talvella lämpimänä aurinko- ja tuulivoimalla millään järkevällä hinnalla), mutta tätä raporttia on kuitenkin ilo lukea.

 

Aiheeseen liittyen:

  • Saksan tiedeakatemian raportti bioenergian mahdollisuuksista ja rajoituksista Saksassa. Keskustelee laajasti mm. bioenergiaan liittyvistä ekologisista ongelmista ja rajoituksista.  (Leopoldina.org)

Follow me on Twitter

Goodreads

Amnesty international

Punainen risti

Unicef