Lämmityksen vaihtoehdoista

Akatemian “Smart energy transition”-projekti julkaisi äskettäin keskustelupaperin Suomen lämmityksen dekarbonisaatiosta. Paperi on kiinnostava osa keskustelua, mutta valitettavasti kärsii kapeasti asetetusta kysymyksen asettelusta. Siinä ei vertailla erilaisia vaihtoehtoja toisiinsa vaan esitetään vain yksi vaihtoehto. Joulumielellä tein siis pikaisesti yhden tällaisen vertailun itse.

Kuva 1: yhteenveto SET projektin ajatuksesta Suomen lämmittämisestä. (Se mitä “lämpöpumput” tarkkaan ottaen ovat jäi hiukan epäselväksi.)

Vaihtoehto: JOULUN HENKI. Mitä jos unohtaisimme lämmöntuotannossa tuulivoimalat, lämpöpumput jne. ja rakentaisimme vain lämpöä tuottavia ydinreaktoreita ja pitäisimme pienen määrän biomassaa polttavia laitoksia talven kysyntäpiikkien kattamiseksi? Ensimmäiseksi korjaan alkuperäisestä paperista lämpöpumppujen kohdalla olleen laskuvirheen käyttäen alkuperäistä pääomakustannusta, joka on ehkä hiukan optimistinen (6000 megawatille), mutta kuitenkin ehkä tästä maailmasta. (Toinen vaihtoehto olisi puolittaa lämpöpumppujärjestelmien hinta, mutta sillä hinnalla ei Suomessa voi toteuttaa likimainkaan 6000MW lämpötehoa.)

Kuva 2: korjasin hiukan. Muutetut kohdat merkitty.

Seuraavaksi tein vastaavan laskun “JOULUN HENKI” vaihtoehdolle.Valitsin pääomakustannukset melko konservatiivisesti. Jos joku huomaa niissä ilmeisiä virheitä, korjatkaa ihmeessä. Vuosikustannus on “JOULUN HENKI” vaihtoehdossa noin miljardi euroa alhaisempi. (Olen tyytyväinen, että nopea arvioni päätyi kokolailla samaan lopputulokseen kuin tuore Konsta Värrin diplomityö Aalto-yliopistossa missä asiat tehtiin paljon huolellisemmin. )

Kuva 3: JOULUN HENKI vaihtoehto…Miljardin verran säästöä vuodessa. Hyvää Joulua!

Summa on suurempi kuin Suomen kehitysyhteistyön määrärahat ja sillä ostaisi esimerkiksi kaikille pääkaupunkiseutulaisille julkisen liikenteen seutulipun koko vuodeksi. Teknologinen riski olisi myös merkittävästi alhaisempi eli päästövähennykset saavutettaisiin varmemmin. Hyvää Joulua kaikille!

P.S. Minusta näitä laskuja pitäisi oikeasti tehdä alhaisella korolla, jotta tulevien sukupolvien intressit tulevat huomioiduksi. Laitan vielä loppuun yllä olevan vertailun, mutta tehtynä 1.4% korolla.

Kuva 4: sama kuin aikaisemmin, mutta 1.4% korolla.