You are currently browsing the monthly archive for January 2015.
Vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistö kannusti kaikkia perehtymään sähkömarkkinoiden toimintaan Oras Tynkkysen opastuksessa. Kannustus opiskeluun ja uuden oppimiseen on hienoa ja toivon sitä lisää! Toisaalta…
“Tuulivoiman kalleuteen on kaksi syytä. Ensinnäkin syöttötariffin kautta maksetaan alkuun korkeampaa tukea enintään kolmen vuoden ajan. Näin pyritään polkaisemaan Suomen tuulivoimamarkkinat vauhtiin. Selvästi alempaan ja siten veronmaksajille edullisempaan tukitasoon siirrytään jo ensi vuoden alussa.
Toiseksi syöttötariffi perustuu sähkön hintaan. Korkean sähkön hinnan aikoina tukea tarvitaan vähemmän. Kun taas sähkön hinta on viime aikojen tapaan alhaalla, tukea joudutaan maksamaan enemmän.
On vähän nurinkurista murehtia halvan sähkön takia kohoavaa tariffilaskua. Kuluttajat säästävät alentuneen sähkön hinnan ansiosta paljon enemmän kuin mitä kohonneen tukitarpeen takia joutuvat veronmaksajina maksamaan.” Oras Tynkkynen.
Ensimmäisessä kohdassa Tynkkynen jättää sopivasti mainitsematta, että myös tulevaisuuden alhaisempi syöttötariffi on merkittävästi korkeampi kuin sähkön markkinahinta. Toisen väitteensä osalta Tynkkynen nojaa Energiakolmioon, joka on (kirsikan) poiminut tuulisia päiviä ja todennut, että (ihme ja kumma) tarjonnan lisääminen kysynnän pysyessä samana luo laskupaineita sähkön markkinahintaan. He toteavat: “Huomioiden päivän spot-oston hinta nähdään kuitenkin, että syöttötariffin kustannus on monin verroin pienempi verrattuna sähkön markkinahinnan muutoksesta tulevaan kustannukseen.” Mutta vahvat väitteet vaativat vahvoja todisteita. Voisiko sähkömarkkinoiden toimintaan perehtyä huolellisemminkin kuin poimimalla itseä miellyttävä ajanhetki ja sitten sulkea silmät? Pitäisikö esimerkiksi tarkastella pidempiä ajanjaksoja markkinoilla sen sijaan, että kerää anekdootteja? (Keskustelua seuranneet ovat varmasti törmänneet toistuvaan tuulisten tai aurinkoisten sunnuntaipäivien esiin nostamiseen argumenteilla “X tuotti uusiutuvilla Y % energiastaan.” Vastaava ilmiö esiintyy tietenkin myös ilmastodenialistien puolella. Lämpötilan alkuhetkeksi valitaan joku lämmin hetki, jääpeitteen kehitystä aletaan seurata kesällä yms. yms.)
Kuinka ollakaan allekirjoittanut tarkasteli äskettäin tätä ongelmaa muutaman tunnin ajan (Ilmaiseksi. Ole hyvä! Linkki tässä). Säästääkö markkinahinnan aleminen kuluttajille enemmän rahaa kuin mitä valtio maksaa syöttötariffeina? Vastaus: en löytänyt väitteelle tukea. Markkinahinnan aleneminen “säästää” selvästi vähemmän kuin mitä valtio syöttötariffeina maksaa.
Miksi näin? Sanotaan konkreettisuuden vuoksi, että maa tuottaa 10% sähköstään tuulivoimalla ja markkinahinta on ilman tuulivoimaa 35 euroa/MWh. Perustuen Tanskan tuotanto- ja hintatietoihin koko vuoden 2013 ajalta arvioin, että “Tanskassa tuulivoima alentaa markkinahintaa keskimäärin 25.4 €/MWh x tuulivoiman osuus kulutuksesta.” Tästä voimme laskea arvion, että 105.3 €/MWh syöttötariffilla maa maksaa sähköstään noin 39.7 €/MWh…eli enemmän kuin ilman tuulivoimaa. Ylimääräinen kustannus on noin 3 kertaa suurempi kuin markkinahinnan alenemisesta saatu säästö. Kun tariffi laskee 83.5 €/MWh tasolle, on ylimääräinen kustannus noin kaksi kertaa korkeampi. Ehkä Tanska on jotenkin omituinen ja tilanne on toinen muualla? Ohessa myös Saksan hintojen kehitys viimeaikoina. Kuten voi huomata on laskua tapahtunut ehkä suuruusluokkaa 10 €/MWh. Koska kulutus siellä on suuruusluokaa 600TWh, tarkoittaa tämä noin 6 miljardin säästöä. Samaan aikaan uusiutuvien syöttötariffeista lankeaa Saksassa yli 20 miljardin lasku vuodessa. Johtopäätös on siis lienee Saksan kokemusten perusteella sama. (Toki tämän voisi tehdä huolellisemmin, mutta ehkä joskus todistuksen taakka kuitenkin lankeaa uskovaisen ylle?)
Kuriositeettina voin muuten mainita, että (perustuen Tanskan lukuihin) mikäli syöttötariffin suuruus olisi noin 58 €/MWh niin syöttötariffin ylimääräinen kustannus olisi jotakuinkin yhtä suuri kuin markkinahintojen alenemisen aiheuttama “säästö”. As it happens…Vihreiden mukaan on olemassa energianlähde jolla tähän päästään. Tosin tässä yhteydessä 50 €/MWh maksava sähkö onkin liian kallista. Jotenkin tämä säästöargumentti ilmeisesti lakkaa toimimasta, kun jännite-eroja töpseliin luokin joku toinen energianlähde.
Britney ei selvästi ole perehtynyt sähkömarkkinoiden toimintaan
Kuten myös aikaisemmassa kirjoituksessani huomautin säästö mitä tuulivoiman aiheuttama markkinahinnan aleneminen tuottaa on osin kuvitteellista, koska lasku ei ota huomioon kasvaneita ylläpito yms. kustannuksia kapasiteetista jota joudutaan ylläpitämään kompensoimaan tuulivoiman satunnaisuus. Jo muutaman prosentin penetraatiolla nämä ylimääräiset systeemitason kustannukset ovat merkittävästi suurempia kuin markkinahinnan alenemisesta saatu “säästö” ja penetraation noustessa nämä kustannukset nousevat nopeammin kuin markkinahinta laskee.
Päästövähennysten myyminen ilmaisina tai kenties suorastaan rahaa säästävinä näin heppoisin perustein on minusta vaarallisen epärehellistä. Se luo kuvaa, että ilmastotoimet eivät maksaisi mitään. Yllättävää ylimääräistä laskua voi olla hankalaa perustella myöhemmin, kun maksun aika tulee. On järkevämpää perustaa väitteet tukevalle pohjalle epävarmuudet reilusti tunnustaen kuin myydä kuuta taivaalta.
Päivitys 29.1.2015: Twitterissä mm. Janne Korhonen kyseli tästä teemasta Ville Niinistöltä, joka on toistanut väitteensä. Korhonen antoi myös hyödyllisen viittauksen artikkeliin (Cludius et al.), jossa tätä asiaa on käsitelty huolellisemmin Saksan osalta. Lopputulos näyttää olevan samansuuntainen kuin minun nopeasti antamani arvio. Valitettavasti Niinistö ei ole ainakaan toistaiseksi kyennyt tukemaan hurjaa väitettään mitenkään.
Päivitys 19.2.2015: Nyt tätä huuhaata levittää Tuulivoimayhdistys. Täytyy vain ihmetellä näiden ihmisten lyhytnäköisyyttä. Epärehellinen retorinen kikkailu vain syö uskottavuuden myöhemmin olkoonkin, että onnistuisi jotain asiantuntematonta juksaamaankin.
Luomutuotannossa ei mukamas käytetä “keinotekoisia” lannoitteita, mutta toisaalta esim. tavallisella rehulla ruokitun eläimen lanta voi ymmärtääkseni kelvata luomutilan lannoitteeksi. Tämän vuoksi minusta on vaikuttanut siltä, että luomutuotannon todellinen jalanjälki usein sivuutetaan keskustelussa. Osoittautuukin, että luomutilojen lannoitteista merkittävä osa on peräisin “tavallisilta” tiloilta.
Melko tuoreessa ranskalaisessa tutkimuksessa (Nowak et al. 2013) laskettiin, että keskimäärin 23% typestä, 73% fosforista ja 53% kaliumista oli peräisin konventionaalisesta maanviljelyksestä. Jos nuo syötteet poistetaan, luomutilojen tuottavuus olisi nykyistäkin heikompi ja vaadittu maa-ala rajusti suurempi. Kun jalanjälki kasvaa, kasvaa myös maankäytön ilmastopäästöt. Tämä on järkevää miksi?
Twitterissä “Energiewende Germany” linkitti jokin aika sitten (tähän) tutkimukseen, jossa tutkittiin saksalaisia energiaosuuskuntia. Olen aikaisemmin kritisoinut puheita energiademokratiasta, paikallisesta lähienergiasta yms. taipumuksesta kätkeä harjoitetun politiikan raju regressiivisyys. Energiapolitiikan tukiaiset tuppaavat valuvan hyvin vahvasti rikkaammalle väestönosalle. (Ks. myös tämä.) Toisaalta jos “tavalliset” saksalaiset muodostavat osuuskunnan, ehkä he voivat antaa yhdessä merkittävänkin kontribuution Saksan energiapolitiikkaan?
Tuo tutkimus ei näytä tukevan tällaista väitettä. Kaikkia kaipaamiani lukuja ei siellä anneta tarkasti, mutta joitain arvioita on helppoa tehdä. Ensinnäkin kuinka monta saksalaista näihin osuuskuntiin vuosittain liittyy? Tutkimuksessa annetaan perustettujen osuuskuntien määrä ja arvio näiden kokojakaumasta. Tästä summailemalla voin arvioida, että osuuskuntiin liittyy vuosittain ehkä korkeintaan 20000 saksalaista. Jos tätä on harrastettu n. 10 vuotta, voimme arvioida että osuuskuntiin kuuluu ehkä korkeintaan pari sataa tuhatta ihmistä. Tämä on n. 0.25% saksalaisista. (Itä-Saksan kommunistipuolueeseen kuului muuten yli 10% itä-saksalaisista.)
No ehkä nämä osuuskuntalaiset ainakin edustavat tyypillisiä saksalaisia?
“Regarding the personal characteristics of energy cooperative members, we found that an overwhelming majority of energy cooperative members are men, representing 80%. In terms of age,as shown in Table 2, the majority of surveyed members are older than 35, with 46.8% being 35 to 55, another 41.54% being older than 55, and only 11.66% younger than 35. Further remarkable trends can be found concerning educational backgrounds and income structures of involved individuals. The majority of energy cooperative members are university graduates(51%). Consequently, higher income groups are overrepresented…“
Eli jos pidämme vanhaa hyvätuloista miestä tyypillisenä, niin sitten energiaosuuskuntalaiset ovat oikein edustavia.
Entä energiaosuuskuntien kontribuutio “energiewendeen”? Taaskaan en löydä tarkkoja lukuja, mutta tarkastelemalla uusien osuuskuntien määriä ja niiden osakepääomia voin arvioida, että investointeja virtaa niihin ehkä pari sataa miljoonaa vuodessa. Tämä tarkoittaa, että osuuskuntien osuus kaikesta vuosittain asennettavasta aurinkosähköstä on ollut jossain 10% pienemmällä puolella. Joskus olisi kiva löytää nämä luvut tarkemmin, mutta olen yllättynyt mikäli niiden tarkentuminen muuttaa mitään olennaista.
PassiiviIdentiteetti 