You are currently browsing the monthly archive for March 2014.

Toissa vuonna WWF:n Earth Hour onnistui ylittämään ärsytyskynnykseni infernaalisilla kynttilöillään.  Nyt tässä onnistuttiin jo ennen itse tapahtumaa. Helsingin kaupungin ympäristökeskus, WWF ja ilmastoinfo ovat järjestämässä 29.3  “Suomen ensimmäistä hiilivapaata keikkaa”. Miten tämä tehdään? Polkemalla pyörää.Earth-Hour-nettijuliste-300x300

“Haluamme osoittaa, että hyvät bileet voi järjestää myös hiilivapaasti tuotetulla polkusähköllä. Fossiilisen energian kulutus on ilmastonmuutoksen suurin aiheuttaja.”: Ympäristökeskuksen tiedottaja Jussi Karmala

Aikaisemmin opimme jo, että ne Earth Hourin aikana sytytetyt kynttilät aiheuttavat enemmän päästöjä kuin se päällä ollut energiansäästölamppu. Tarkastellaan nyt oppimisen ilosta hiukan noita polkemisen ilmastovaikutuksia, kun se ei näytä kiinnostavan tapahtuman järjestäjiä. (Moni osaa jo arvata mihin tämä taas päätyy. Tämä on niin ennustettavaa, että se kyllästyttää minuakin.) Jos poljet polkupyörällä kevyesti, metabolismi nousee nähtävästi n. 50W. (2000 kcal päivässä ruokaa implikoi n. 100W keskimääräistä metabolismia.) Jos vauhti kiihtyy, teho voi nousta selvästi tuota korkeammaksi, mutta käytetään nyt tuota 50W watin arviota. Kuinka suuri osa tästä puuskutuksesta päätyisi akkuun? Sanon 20%. Mikä se tarkka luku on ei ole olennaista. Olennaista on kuitenkin se, että tuosta ruumiin korkeammasta metabolismista ainoastaan pieni osa päätyy sähköksi ja loppu hukkuu lämpönä yms. ympäristöön.  Sähköksi siis päätyy siis energiaa n. teholla 10 W.

IPhonen akkuun voi varastoida n. 5 Wh sähköä eli sen lataaminen tuolla kevyellä tahdilla veisi noin puoli tuntia. Jos verkkosähkö aiheuttaa 500 g CO2 päästöjä per kWh, puhelimen lataus aiheuttaa n. 2.5 gramman päästöt. Energia säilyy. Mistä energia pyöräilyyn tuli?  Tämä energia tuli ruuasta. Millaiset päästöt ruoka aiheuttaa? Vastaus tähän riippuu ruokavaliosta, mutta jotta olemme mahdollisimman optimistisia oletamme pyörän satulaan vegaanin, jonka ravinto aiheuttaa n. 4 kg CO2 päästöjä per päivä. 2000 kcal kulutuksella tämä tarkoittaa 1.7 kg CO2 päästöjä/kWh (“primäärienergiaa” ruokana). Tämä on huomattavasti enemmän kuin n. 1 kg CO2/kWh (sähköä) päästöjä joita hiilivoimalassa tuotettu sähkö aiheuttaa.  Kun vegaani lataa IPhonen akun polkemalla puoli tuntia polkupyörällä, hän aiheuttaa siis n. 40 g hiilidioksidipäästöjä. Tämä on yli 15 kertaa enemmän päästöjä kuin mitä akun lataaminen verkkosähköllä aiheuttaa.  Vaikka tässä arviossa on varmasti epävarmuuksia on selvää, että lihasvoiman energiatehokkuus on hyvin alhainen.

Jos muuten arvioimme systeemin painoksi 15 kg ja materiaalien  energiakustannuksiksi n. 30 MJ/kg, laitteen valmistus vaati noin 125 kWh energiaa. Jotta Iphonen akkuihin on ladattu edes tuon verran sähköä, laitetta on käytettävä n. 25000 kertaa. Jos käyttökertoja on 10/päivä, niin kuluu noin seitsemän vuotta ennen kuin hyötyenergiaa on “tuotettu” saman verran kuin mitä valmistus vaati. Mahtavatkohan pyörät olla vielä käytössä 7 vuoden päästä? Entä maankäyttö? Jos vegaanimme kuluttaa n. 1kg geneeristä ruokaa päivässä ja tämä ruoka on tuotettu tilalla, jossa maasta revitään ruokaa keskimäärin 3000 kg hehtaarilta, 1W homo sapiensin metabolismia vaatii n. 10 neliömetriä viljelysmaata. Se ylimääräinen 50W metabolismia pyörän satulassa siis takavarikoi jostain (polkemisen ajaksi) n. 500 neliömetriä viljelysmaata. Jos vegaani elää metsästä kerätyillä marjoilla, sienillä yms. vaadittu pinta-ala on hurjasti suurempi. Tuon alan voisi myös säästää vaikkapa luonnolle. (Villi ajatus eikö totta?)

No tietenkin ele on symbolinen, mutta miksi väittää sitä hiilivapaaksi? Polkemista perusteellaan näin…”Pyörän polkemisessa konkretisoituu se, että energiaa ei ole ihan helppo tehdä, ja siksi sitä kannattaa säästää. Pyörää joutuu polkemaan ihan tosissaan, jotta sillä saa kännykän ladattua“: ympäristöasiantuntija Pirjo Jantunen. (Sivuutan energian “tekemisen” muristen.) Joku toinen voisi vetää tästä sen johtopäätöksen, että koska sähkön tuottaminen ihmislihaksin on vaikeaa, sähkö kannattaa tuottaa toisin. Jos kuopan kaivaminen on rankkaa teelusikalla, ei siitä seuraa kaivinkoneen käytön hölmöys. Siitä seuraa vain oivallus teelusikan käytön typeryydestä (paitsi jos olit hakemassa tekosyytä olla kaivamatta kuoppaa). Lisäksi onko nyt niin, että symbolisia eleitä ilmastonmuutoksen torjumiseksi ei ole tarpeeksi? Jos ei ole, niin eikö voisi keksiä symbolista elettä, jonka vaikutus ei olisi juuri päinvastainen sille mitä tavoitellaan?

WWF antaa toki vinkkejä muista tavoista viettää Earth Hour-tempausta. Ehdotuksia ovat esim. tulishow, kynttiläkulkue, kokoontuminen nuotion ääreen, kynttiläuinti ja  luistelutapahtuma roihujen tai lyhtyjen valossa.

Nazi_torchlight_parade

Yhteisöllinen soihtuparaati: Leni Riefenstahl

Siitä vain hiilijalanjälkiä laskemaan ja toivottavasti roihut sammutetaan nopeasti lopputuloksen tultua selväksi. Toki ymmärrän, että näin ei tietenkään toimita, koska kyse ei “oikeasti” ole päästöjen vähentämisestä vaan ympäristötietoisen identiteetin esittelystä. Tietoisuuden ei tarvitse olla todellista, jos kohdeyleisö on pihalla. Mitä vähemmän vaikutusten arviointeja tehdään sitä varmemmin kohdeyleisö on pihalla ja siksi arviointeja ei kannata tehdä.

P.S. Huomasin, että tapahtuma ärsyttää myös Steve Aplinia Atlantin toisella puolella osin samanlaisista syistä. “How did such a dumb idea as Earth Hour jump across such a big ocean? I think it is because Earth Hour, like all greenwash, is just so easy. It really is easy to pile into a gasoline-powered SUV and drive into the center of a city and wander around admiring the soft, romantic light from all those paraffin candles. That the WWF is spending so much money running ads to get people to partake in such meaningless exercises shows that its ideas tank has run empty.”

Advertisements

Norman Borlaug, vihreän vallankumouksen isä, syntyi satavuotta sitten. Kun Malthuksen seuralaiset varoittivat väestönkasvun seurauksista ja kannattivat jopa maahanmuuton pysäyttämistä ja avun katkaisemista maille joita pitivät toivottomina, Borlaugin kaltaiset ihmiset jättivät lässyttämisen vähemmälle, käärivät hihat ja ruokkivat ihmiskunnan. Kontrasti esimerkiksi Paul Ehrlichin kaltaisiin ihmisiin on jyrkkä.

” The battle to feed all of humanity is over. In the 1970s hundreds of millions of people will starve to death in spite of any crash programs embarked upon now. At this late date nothing can prevent a substantial increase in the world death rate …” P. Ehrlich.

Siinä missä Ehrlich et al. tuntuivat pitävän miljoonien nääntymistä kenties traagisena, mutta vääjäämättömänä, Borlaug teki jotain tilanteen parantamiseksi.  Onko kaikki nyt kuin Strömsössä? Ei tietenkään, mutta ihmiset ovat tällä hetkellä paremmin ruokittuja kuin ennen vihreää vallankumousta. Ihmiskunnan ruokkiminen tulevaisuudessa on edelleen haasteellista, mutta jos toimimme järkevästi tämä on mahdollista. Tästä kannattaa lukea esimerkiksi Gordon Conway:n erinomaisesta kirjasta One billion hungry: can we feed the world?. Kiitos Norman! Jatketaan hänen viitoittamallaan tiellä eteenpäin.

Don’t tell me what can’t be done. Tell me what needs to be done – and let me do it. “: Norman Borlaug

 

Termi “Cleantech” pukkaa nyt joka tuutista. Äsken on aiheen tiimoilta ollut jopa “huippukokous”. Mitä sanalla oikeastaan tarkoitetaan?

Clean technology includes recyclingrenewable energy (wind powersolar powerbiomasshydropowerbiofuels), information technologygreen transportationelectric motors,green chemistrylightingGreywater, and many other appliances that are now more energy efficient. It is a means to create electricity and fuels, with a smaller environmental footprint and minimise pollution“: Wikipedia

Ts. teknologia on puhdasta mikäli asioita tehdään vähemmän haaskaavasti kuin ennen. Suomessa alan yrityksiä listataan mm. Cleantech Finlandin toimesta. Tässä muutamia otoksia:

  • GreenRiders: kimppakyyti ratkaisuja eli henkilöauton käytön tehostamista. Tämä on ihan kiva idea, mutta toisaalta tekee henkilöauton käytön matkoilla, jotka voisi tehdä junallakin houkuttekevammaksi. Ympäristöhyötyä saavutetaan varmaan lähinnä silloin, kun esim.  kaksi henkilöautoa korvautuu yhdellä. Tämä ei myöskään poista henkilöautoilun tarvetta (saattaa jopa lisätä kysyntää kuten esim. robottiautot) joten ilman radikaaleja muutoksia autoissa,  saavutettava ympäristöhyöty pienenee, kun ratkaisu yleistyy.
  • Forchem: “Tall oil is an environmentally-friendly product as it uses pine tree as raw material and is obtained as a residue of the chemical pulp industry. ” Yritys siis nojaa kemiallisen paperiteollisuuden olemassaoloon ja tämän teollisuuden jätevirtojen  tehokkaampaan käyttöön. Täytyy vain toivoa, ettei tämä ympäristöä tuhoava ala katoa, koska se pudottaisi pohjan cleantech-yrityksen alta.
  • Ruukki: “specialises in steel and steel construction. We provide customers with energy-efficient steel solutions 
    for better living, working and moving.” On aika päästä vanhanaikaisesta metalliteollisuudesta eroon ja korvata se uudella cleantech teollisuudella #sarkasmia
  • Citrus solutions: “We enable our clients the means and tools to configure their products and mass produce them in environmentally sustainable matter …Configurator solutions, database management (consulting, training, education and maintenance) and ICT consulting (Microsoft Partner). ” Right….
  • BaseN: “capture, process and visualize enormous amounts of data in real-time“. No kai tällekin pienellä pohtimisella keksii “cleantech” sovellutuksen, mutta mutta…
  • Metso:”Metso is a global supplier of technology and services to customers in  the process industries, including mining, construction, recycling, oil and gas, and biorefining, like pulp, paper,  and power. Our 30,000 professionals based in over 50  countries contribute to sustainability and deliver profitability  to customers worldwide.”  Ks. Ruukki aikaisemmin…
  • KONE: “…is one of the global leaders in the elevator and escalator industry.” Ennen cleantech aikaa sitä käveltiin portaat ylös.
  • SATEL: “...is a Finnish ISO certified electronics and telecommunications company that specializes in the design, manufacturing and global sales and marketing of radio modems for wireless data communication and alarm transfer.” Hmmm…
  • Oilon: “Kehittynyttä poltinteknologiaa voimalaitoksiin ja teollisuusprosesseihin”  Asioiden polttamisen tehostamista. Ei polttamisen lopettamista.
  • Siellä on myös Neste Oil, UPM, ABB, Wärtsilä…

Tarkoitukseni ei ole dissata yllä olevien yritysten työtä. He tekevät tärkeitä ja varmasti hyödyllisiä tuotteita. Mutta onko jotain teollisuuden haaraa, jossa pyrkimys olisi tehdä asioita tuhlaavammin ja tehottomammin? Tässä muutama kuvaaja energiatehokkuuden kehityksestä.

Ayres & Warr  Ayres & Warr

Minusta vaikuttaa siltä, että likipitäen kaikki teollisuudenalat, jotka tuottivat teollisen vallankumouksen ovat tehneet Cleantechiä. Itse asiassa ehkä voimme sanoa, että “Cleantech” eli tehokkuuden parantaminen oli yksi keskeinen tekijä nykyisen vaurauden aikaansaamisessa. Where is the beef? Onko nyt keksitty uusi markkinointitermi ratsastamaan ympäristöteemalla ja markkinoiden luomiseen konsulttien armeijoille? Onko kyseessä vain status quon myyminen uudella värillä ja toisille jonkinlainen valevallankumous tyydyttämään radikalismin nälkää, kun parempaakaan ei ole tarjolla?

Follow me on Twitter

Goodreads

Amnesty international

Punainen risti

Unicef