You are currently browsing the category archive for the ‘talouskasvu’ category.

Aki Suokko ja Rauli Partanen ovat kirjoittaneet uuden kirjan “Energian aika:avain talouskasvuun, hyvinvointiin ja ilmastonmuutokseen”, joka käsittelee tämänkin blogin keskeisiä teemoja eli energian, ympäristön ja talouden yhtymäkohtia. Voin suositella kirjaa lämpimästi ja eipä tästä erityistä “kirja-arvostelua” taida tulla, koska ns. “I approve of this message”.energianaika

Haluan erityisesti nostaa esille kirjan keskustelun talouskasvusta ja degrowthista. Tätä käsiteltiin teemaan sopivalla hienovaraisuudella ja nyanssilla ilman olkiukkojen rakentelua.   Aivan liian usein tätä keskustelua dominoivat ääripäiden fundamentalistit, jotka rakentavat tarpeetonta vastakkainasettelua kenties osin retorisena keinona korostaa oman näkemyksensä erinomaisuutta oman heimon keskuudessa. Toisaalla degrowth-liike on vandalismia, joka on tuhoamassa kaiken arvokkaan ja toisaalta “perinteiset” ekonomistit ovat vandaaleja, jotka ovat tuhomassa kaiken arvokkaan. Rakentavaa. Suokko ja Partanen eivät tähän sorru vaan käsittelevät mielestäni asiallisesti koko keskustelun kirjon ja jakavat kunniaa sinne minne sitä kuuluu jakaa ja kritiikkiä sinne mihin se kuuluu. Tämä keskustelu on todella laadukasta enkä ole vastaavaa lukenut edes englannin kielellä kuin paloittain siellä täällä eri lähteissä.

Kirjan otsikko puhuu “avaimesta” talouskasvuun, hyvinvointiin ja ilmastonmuutokseen. Vaikka kirjassa keskusteltiin monista tekijöistä joilla riskejä voidaan pienentää ja positiivisen kehityskulun todennäköisyyttä kasvattaa, en usko lopulta löytäneeni “avainta” vaan harmaan eri sävyjä. Näin on hyvä ja kirjoittajien kieltäytyminen kaiken kattavien ennustusten ja pelastavien visioiden tehtailusta kertoo heidän viisaudestaan. Olemme keskellä suota ja korskea hyppiminen suuntaan tai toiseen heikentää suurella todennäköisyydellä asemaamme. On parempi astella varovasti ja toivoa, että joskus päädymme tukevammalle maalle…jos sellaista edes on olemassa.

Advertisements

Termi “Cleantech” pukkaa nyt joka tuutista. Äsken on aiheen tiimoilta ollut jopa “huippukokous”. Mitä sanalla oikeastaan tarkoitetaan?

Clean technology includes recyclingrenewable energy (wind powersolar powerbiomasshydropowerbiofuels), information technologygreen transportationelectric motors,green chemistrylightingGreywater, and many other appliances that are now more energy efficient. It is a means to create electricity and fuels, with a smaller environmental footprint and minimise pollution“: Wikipedia

Ts. teknologia on puhdasta mikäli asioita tehdään vähemmän haaskaavasti kuin ennen. Suomessa alan yrityksiä listataan mm. Cleantech Finlandin toimesta. Tässä muutamia otoksia:

  • GreenRiders: kimppakyyti ratkaisuja eli henkilöauton käytön tehostamista. Tämä on ihan kiva idea, mutta toisaalta tekee henkilöauton käytön matkoilla, jotka voisi tehdä junallakin houkuttekevammaksi. Ympäristöhyötyä saavutetaan varmaan lähinnä silloin, kun esim.  kaksi henkilöautoa korvautuu yhdellä. Tämä ei myöskään poista henkilöautoilun tarvetta (saattaa jopa lisätä kysyntää kuten esim. robottiautot) joten ilman radikaaleja muutoksia autoissa,  saavutettava ympäristöhyöty pienenee, kun ratkaisu yleistyy.
  • Forchem: “Tall oil is an environmentally-friendly product as it uses pine tree as raw material and is obtained as a residue of the chemical pulp industry. ” Yritys siis nojaa kemiallisen paperiteollisuuden olemassaoloon ja tämän teollisuuden jätevirtojen  tehokkaampaan käyttöön. Täytyy vain toivoa, ettei tämä ympäristöä tuhoava ala katoa, koska se pudottaisi pohjan cleantech-yrityksen alta.
  • Ruukki: “specialises in steel and steel construction. We provide customers with energy-efficient steel solutions 
    for better living, working and moving.” On aika päästä vanhanaikaisesta metalliteollisuudesta eroon ja korvata se uudella cleantech teollisuudella #sarkasmia
  • Citrus solutions: “We enable our clients the means and tools to configure their products and mass produce them in environmentally sustainable matter …Configurator solutions, database management (consulting, training, education and maintenance) and ICT consulting (Microsoft Partner). ” Right….
  • BaseN: “capture, process and visualize enormous amounts of data in real-time“. No kai tällekin pienellä pohtimisella keksii “cleantech” sovellutuksen, mutta mutta…
  • Metso:”Metso is a global supplier of technology and services to customers in  the process industries, including mining, construction, recycling, oil and gas, and biorefining, like pulp, paper,  and power. Our 30,000 professionals based in over 50  countries contribute to sustainability and deliver profitability  to customers worldwide.”  Ks. Ruukki aikaisemmin…
  • KONE: “…is one of the global leaders in the elevator and escalator industry.” Ennen cleantech aikaa sitä käveltiin portaat ylös.
  • SATEL: “...is a Finnish ISO certified electronics and telecommunications company that specializes in the design, manufacturing and global sales and marketing of radio modems for wireless data communication and alarm transfer.” Hmmm…
  • Oilon: “Kehittynyttä poltinteknologiaa voimalaitoksiin ja teollisuusprosesseihin”  Asioiden polttamisen tehostamista. Ei polttamisen lopettamista.
  • Siellä on myös Neste Oil, UPM, ABB, Wärtsilä…

Tarkoitukseni ei ole dissata yllä olevien yritysten työtä. He tekevät tärkeitä ja varmasti hyödyllisiä tuotteita. Mutta onko jotain teollisuuden haaraa, jossa pyrkimys olisi tehdä asioita tuhlaavammin ja tehottomammin? Tässä muutama kuvaaja energiatehokkuuden kehityksestä.

Ayres & Warr  Ayres & Warr

Minusta vaikuttaa siltä, että likipitäen kaikki teollisuudenalat, jotka tuottivat teollisen vallankumouksen ovat tehneet Cleantechiä. Itse asiassa ehkä voimme sanoa, että “Cleantech” eli tehokkuuden parantaminen oli yksi keskeinen tekijä nykyisen vaurauden aikaansaamisessa. Where is the beef? Onko nyt keksitty uusi markkinointitermi ratsastamaan ympäristöteemalla ja markkinoiden luomiseen konsulttien armeijoille? Onko kyseessä vain status quon myyminen uudella värillä ja toisille jonkinlainen valevallankumous tyydyttämään radikalismin nälkää, kun parempaakaan ei ole tarjolla?

Bruttokansantuotetta on oikeutetusti kritisoitu osin harhaanjohtavaksi mittariksi ihmisten hyvinvoinnille. Yksi yritys parempaan mittariin on YK:n  inhimillisen kehityksen indeksi (Human Development Index) mikä ottaa huomioon keskimääräisen tulotason lisäksi eliniän ja mahdollisuudet koulutukseen. Törmäsin Alan Pasternakin paperiin (jo hiukan vanha) missä hän selvitti  inhimillisen kehityksen indeksin ja sähkönkulutuksen välistä yhteyttä. Hän huomasi, että yhteys indeksin ja sähkönkulutuksen välillä on melko selvä siihen saakka kunnes sähkönkulutus saavuttaa noin 4000 kWh/henkilö tason. Pasternak arvioi, että jos koko ihmiskunta nostetaan tälle kehitystasolle, lisäsähköä köyhissä maissa tarvitaan entisen päälle (vuonna 1997) 13900 miljardia kWh eli noin 1600 GWe keskimääräistä tehoa.

Inhimillisen kehityksen indeksi sähkönkulutuksen funktiona

 

Hupaisa lasku…Käytämme energiaan ehkä noin 10% bruttokansantuotteestamme.  Suomen BKT on noin 180 miljardia ja primäärienergiankulutus noin 400TWh. Ilman energiankulutusta BKT putoaisi käytännössä nollaan joten voimme arvioida, että 1kWh primäärienergiaa tuottaa meillä noin 45 senttiä bruttokansantuotetta. EROEI konseptissa kysytään kuinka paljon energiaa jostain lähteestä saadaan suhteessa siihen kuinka paljon energiaa sen tuottamiseen kului. BKT:a tuijottamalla saisimme arvion, että kukin kWh tuottaa tällä hetkellä noin 10 kertaa enemmän bruttokansantuotetta kuin mitä se maksaa. En ole ihan varma mitä tuo tarkoittaa käytännössä, mutta tuon suuntainen nettotarkastelu on tärkeää. Mitä suurempi tuo suhdeluku on sitä paremmin luultavasti menee.

Aiheesta lisää:

New York Times julkaisi oheisen yhteenvedon nuorten prioriteeteistä USA:ssa. Epäilen, että vastaavan kyselyn tulokset eivät olisi kovin erilaisia täällä. Kun ilmastonmuutoksen torjuminen asetetaan rinnan monien muiden tavoitteiden kanssa, se häviää lähes kaikille vaihtoehdoille. (Ainoastaan tavoite yksilön vapauden suojelusta valtion sorkkimiselta oli kiikun kaakun. Kaikissa muissa prioriteetit olivat selviä.) Tämä on poliittinen realiteetti johon ilmastopolitiikka tulisi sovittaa. Jos sitä rakennetaan nämä mieltymykset sivuuttaen, ei se tule onnistumaan. Itse asiassa jos minulta kysyttäisiin omia prioriteettejäni, niin vastaisin suurelta osin saman suuntaisesti. Pystyn sovittamaan nämä yhteen sillä, että uskon järkevän ilmastopolitiikan mahdollisuuteen samalla, kun ajamme tärkeitä sosiaalisia tavoitteita. Tämä kuitenkin edellyttää sitä, että valitut keinot ovat aidosti taloudellisesti perusteltuja sen sijaan, että ne ovat hiekkaa talouden rattaissa.

Tom Murphyn “Do the Math” blogi on yksi suosikeistani ja hän on kirjoittanut mielestäni erinomaisesti talouskasvun rajoista. Kannattaa siis käydä lukemassa hänen “Exponential Economist Meets Finite Physicist” ja sitä seuraavat kommentit.

Follow me on Twitter

Goodreads

Amnesty international

Punainen risti

Unicef