You are currently browsing the category archive for the ‘vesivoima’ category.

Liittyen edelliseen postaukseeni halusin vielä tarkistaa tilanteen globaalisti. Oheiset tiedot on koottu BP:n “Statistical review of world energy 2013″ julkaisusta. Ensin muutokset primäärienergian kulutuksessa. Toinen palkki on muutos globaalisti ja toinen ei-OECD maissa.

Muutokset primäärienergian kulutuksessa

Muutokset primäärienergian kulutuksessa

Seuraavissa kuvissa esitän erikseen muutokset fossiilisten polttoaineiden käytössä sekä uusiutuvissa energianlähteissä. Fossiilisten käyttö lisääntyi globaalisti 224 mtoe samalla, kun vesivoimaa tuotettiin 36 mtoe enemmän ja muita uusiutuvia (tuuli ja aurinko kai lähinnä) 31 mtoe enemmän. (Sähkö muunnettiin primäärienergiaksi olettaen 38% tehokkuus voimalaitoksessa.) Siinä missä energiankulutuksen ja fossiilisten polttoaineiden käytön kasvu keskittyi kehittyviin maihin, suurin osa uudesta tuuli- ja aurinkosähköstä tuotettiin rikkaissa maissa.
BP_ChangesInConsumption2011-2012_2 BP_ChangesInConsumption2011-2012_3
Kehittyvien maiden suunta on tärkeää, koska ne viitoittavat tien tulevaisuuteen. Suurin osa energiasta kulutetaan jo kehittyvissä maissa ja tämä osuus on nopeassa kasvussa (katso kuva). He rakentavat (tietenkin) sellaista energiainfrastruktuuria mikä meilläkin on ja se tarkoittaa fossiilisten polttoaineiden polttoa. Samalla rikkaissa maissa ostetaan hyvää omaatuntoa tekemällä kosmeettisia muutoksia energiantuotannossa nojaten olemassa olevaan fossiiliseen infrastruktuuriin.

NonOECDshare

Ei-OECD maiden osuus primäärienergian kulutuksesta

Viimeisessä kuvassa esitän nopean (ja kenties huolimattoman) arvioni siitä miten paljon hiiletöntä tuotantoa olisi lisättävä jokainen vuosi, jotta vastuullisiin ilmastotavoitteisiin päästäisiin. (Viimeisestä 6%/vuosi päästöjen vähennystahdista keskusteltiin esim. James Hansen et al. tuoreessa artikkelissa.) Hiilettömän tuotannon lisäys on tragikoomisen alhainen. Kuten olen huomauttanut aikaisemmin, se ei riitä edes katkaisemaan päästöjen kasvua saatikka sitten kääntämään päästöjä laskuun. Voitaisiinko vallankumous retoriikasta vähitellen luopua? Se on noloa.Photo 9.12.2013 18.57.53

Kuva kertoo enemmän kuin 1000 sanaa

Törmäsin oheiseen (perustuu Eurostatin tietoihin vuodelta 2008) kuvaan siitä millainen osuus hiilivapaalla tuotannolla on eri EU maiden sähköntuotannossa. Minulle lähtökohta on se, että teoria on väärä, jos havainnot ovat sen väitteiden kanssa ristiriidassa.  Ilmastopolitiikassa on järkevintä seurata niiden maiden esimerkkiä, jotka ovat jo onnistuneet muuttamaan sähköntuotantonsa hiilivapaaksi ja sitten pyrkiä vielä parempaan. Koska tällaisia maita on olemassa, se reitti tiedetään havaintojen perusteella toimivaksi.

On myös hyvä huomata, että sen enempää Ruotsissa kuin Ranskassakaan hiilivapaata sähköntuotantoa ei rakennettu ilmastosyin vaan lähinnä taloudellisin ja strategisin perustein. Kummassakin maassa sähkö on tehtyjen valintojen seurauksena ollut halpaa eikä kumpikaan maa ajautunut valintojensa vuoksi vararikkoon. Nämä tekijät kiinnostavat varmasti monia sellaisia, joita ilmastokysymykset eivät  kiinnosta ja siksi valintojen poliittinen pohja voi olla laajempi.

Hiilivapaan sähköntuotannon osuus EU maissa

Itävallan ja Latvian suhteellisen hyvä suoritus perustuu muuten heidän vesivoimaresursseihinsa. Suurimmassa osassa EU maita tähän ei ole mahdollisuuksia. Hauskana  pähkinänä lasketaan arvio maksimiteholle mitä vesivoimasta voi EU:ssa saada mikäli kaikki alueelle satava vesi ajettaisiin turbiinien läpi luonnon, maanviljelyksen yms. tarpeet sivuuttaen. Sitä lukua voimme sitten verrata EU:n sähkönkulutukseen (keskimäärin noin 500GWe). Lähtötietoja/arvioita:sadetta 5cm/kk, EU:n pinta-ala 4.3 miljoonaa neliökilometriä, keskikorkeus ehkä noin 300 m merenpinnasta. Oletetaan, että sade jakautuu tasaisesti kaikkialle. Silloin veden virtaamisesta alas voi saada korkeintaan keskimäärin noin 200 GWe sähköä.  Koska suurin osa energiasta hukkuu maaperään, luontoon, pelloille yms., vain hyvin pieni osa tuosta teoreettisesti rajasta on oikeasti käytettävissä ja se osa on jo suurelta osin valjastettu.

Aiheeseen liittyen:

Follow me on Twitter

Goodreads

Punainen risti

Unicef