You are currently browsing the category archive for the ‘uraani’ category.

Konsulttitalo ECOFYS on tehnyt EU:lle raportin energian kustannuksista, tukiaisista ja ulkoisista kustannuksista. ECOFYS on “aivot” esimerkiksi WWF:n energianvision takana ja heidän töitään linkitetään laajasti ympäristöpiireissä. Koska tätä tuoretta raporttia on kutsuttu EU:n tutkimukseksi, on ehkä hyvä siteerata komissiota itseään. “The studies have been carried out for the European Commission and express the opinions of the organisations having undertaken them. The views have not been adopted or in any way approved by the European Commission and should not be relied upon as a statement of the European Commission’s views. The European Commission does not guarantee the accuracy of the information given in the studies, nor does it accept responsibility for any use made thereof.”  Eli ei, kyseessä ei ole komission kanta.

Kuva 1: Yhteenveto

Kuva 1: Yhteenveto

Raportista on yleensä siteerattu huomiota, että tuulivoima olisi EU:ssa halvin sähkön lähde. En nyt paneudu tähän sen syvällisemmin. Huomautan vain, että tämä tulos on aikaansaatu sillä, että ECOFYS käyttää kustannuksia laskiessaan eri korkoa tuulivoimalle ja ydinvoimalle. Ydinvoiman kustannuksia lasketaan 9-11% korolla ja tuulivoiman 5-7%. Tämä siksi koska ydinvoimalle lätkäistään “Technological risk premium”, joka on rajusti muita vaihtoehtoja korkempi. Joku yksityinen sijoittaja voi varmasti näin tehdäkin, mutta eiköhän syy tähän ole ennen kaikkea pelko siitä, että poliitikot ryhtyvät aktiivisesti romuttamaan investoinnin kannattavuuden ennen kuin se on maksettu takaisin. Kyseessä on siis suurelta osin ulkoinen kustannus, jonka ydinvoiman vastustus aiheuttaa.

Raportista löytyy yhtä sun toista kiinnostavaa. Ensimmäinen kuva antaa tiivistelmän tuloksista ja kuten voi heti todeta ydinvoiman tukiaiset ja ulkoiset kustannukset tuotettua energiayksikköä kohden ovat alhaisia. Aurinkosähkön ja tuulivoiman tuet ovat korkeimpia. Tässä ei ole mitään uutta ja kiinnostavaa on lähinnä se, että jopa ECOFYS on pakotettu tähän johtopäätökseen. Katsotaan tuota ulkoisten kustannusten laskua hiukan tarkemmin. Kuvasssa 2 se pilkotaan tarkemmin osiinsa. Taas on ilmeistä, että ydinvoima kuuluu alhaisten ulkoisten kustannusten energianlähteisiin. Sen ulkoinen kustannus on vain hitusen korkeampi kuin uusiutuvilla.

Kuva 2: Energian ulkoiset kustannukset

Kuva 2: Energian ulkoiset kustannukset ECOFYS:n mukaan.

Mutta mutta…huomaatteko kuinka ydinvoiman ulkoista kustannusta dominoi keltainen palkki “depletion of energy resources”? ECOFYS mainitsee tästä ohimennen seuraavaa: “This impact category is named ‘Fossil depletion’ in the ReCiPe methodology. We have renamed this to ‘Depletion of energy  resources’, because we also include uranium depletion in this category, moved from the metal depletion category it is categorised within ReCiPe. ”  Hmmm…kiinnostavaa. Miksi ihmeessä he alkavat siirtelemään uraania kategoriasta toiseen käyttämässään Recipe työkalussa? Kaivetaan syvemmälle.

Kuva 4:  Uraania! Tarvitsen uraania!! On vuosi 2150 ja ihmiskunta kärsii, koska ihmiset vuonna 2014 tuottivat energiaa uraanilla.

Kuva 3: Uraania! Tarvitsen uraania!! On vuosi 2150 ja ihmiskunta kärsii, koska ihmiset vuonna 2014 tuottivat energiaa uraanilla. (Perustuu Ecofysin järkeilyyn ydinvoiman ulkoisista kustannuksista.)

Osoittautuu, että ECOFYS laskee sekä fossiilisille, että uraanille ulkoisen kustannuksen 0.05 euroa/(kg oil eq.) kategoriaan Depletion of energy  resources’. Mutta miksi ihmeessä he näin tekevät? Recipe:n tekijät nimenomaan kertovat, että näin EI pidä tehdä.

“Unlike metals, we cannot use the concept of grade to express the quality of oil and gas resources. Conventional oil and gas will simply flow out of the well up to a certain point. After that point is reached it is still possible to extract more, but this will increase the production costs and the production energy requirement. Once the energy price increases, it also becomes possible to extract other unconventional resources, such as tar sands, the use of gas liquids, converting gas to oil or coal to oil etc. This means the increase of costs and energy is not caused by a gradual decrease of ore grade, but because more and more mankind will have to switch from conventional resources to unconventional resources…

Uranium was formed in the same way as all other metals, the characterisation factor for Uranium is thus included in the impact category for mineral depletion and not fossil fuels. ” 

(Lihavointi minun lisäämäni.) Mitä tapahtuisi, jos noudattaisimme työkalun tekijän ohjetta ja laskisimme uraanin “hupenemisen” ulkoisen kustannuksen normaalisti? ECOFYS antaa koko energiasektorin metallien hupenemisen ulkoiseksi kustannukseksi 1.3 miljardia (Annex 3, s. 105). Uraanin osuus voisi siis olla tuosta joku pieni siivu. Jos taas käytämme ECOFYS:n sormeilemaa laskutapaa, uraanin hupenemisen ulkoinen kustannus olisikin 8-9 miljardia. Voimme järkeillä tarkemman arvion lukemalla suoraan Recipen kuvausta. Siellä sivulla 116 kerrotaan, että uraanin hupenemisen kustannus on itse asiassa suunnilleen sama kuin öljyn hupenemisen kustannus PER KILO. Öljykilosta saa energiaa noin 50 MJ, kun taas kilosta uraania saa hyötävässä reaktorissa yli miljoona kertaa tuon verran ja kevytvesireaktorissakin noin 10000 kertaa enemmän. Eli sen sijaan, että hupenemisen kustannus per energia yksikkö olisi sama (niin kuin ECOFYS väittää), uraanille sen kustannus (heidän käyttämänsä lähteen mukaan) on 10000-miljoona kertaa alhaisempi. Tällä tempulla ECOFYS siis paisutti muuten yhdentekevän kustannuserän niin, että se muuttuikin dominoivaksi.

Voimme toki kysyä miksi he näin toimivat? Oma arvaukseni on se, että he tekivät arvion ensin järkevästi, mutta päätyivät tulokseen missä ydinvoiman ulkoinen kustannus oli rajusti alhaisempi kuin monilla uusiutuvilla (poista mielessäsi keltainen palkki kuvasta kaksi ja näet sen itse). Tässä vaiheessa hälytyskellot alkoivat soimaan, koska mitä heidän asiakkaansa sanoisivat, jos he kirjoittavat raportin, jossa on tällainen tulos? He tarvitsivat jonkin teknisesti pienen ja viattoman näköisen tempun, jolla tämä kiusallinen tilanne voitiin välttää. Tempun joka on helppo piilottaa liitteisiin ja niiden viitteiseen siihen luottaen, ettei niitä kukaan kuitenkaan lue.

Kovakaan uurastus tulosten mukiloimiseksi ei kuitenkaan kaikille riitä. Vihreät Euroopan parlamentissa valittavat kuinka raportti ei kuulemme laske ydinvoimaloiden purkamisen kustannuksia kunnolla. Tätä on kuitenkin käsitelty raportissa laajasti (Annex 3 sivulta 59 eteenpäin). He jatkavat purkaustaan tulosten inhottavuudesta…”However external cost calculations for nuclear power are incomplete and the transport sector has not been included at all. It will be a task for the next climate and energy commissioner to complete the interim report with the missing figures.”  Sitä missä laskut menevät pieleen ei kuitenkaan kerrota eivätkä he valita tässä kirjoituksessa keskustellusta ulkoisen kustannuksen paisuttelusta. Kaikkia on selvästi vaikeaa miellyttää.

Palaan varmaan tähän raporttiin joskus myöhemmin. Etenkin tukiaisten ja ulkoisten kustannusten laskeminen herätti minussa monia ajatuksia ja kysymyksiä.

English: Christopher Busby at a conference abo...

Musta baskeri ja Christopher Busby (Photo credit: Wikipedia)

YLE is on a roll! Kirjoitin aikaisemmin heidän esittämästään dokumentista “Ulkolinja: Tsernobylin samurait“. Nyt siellä pistettiin vielä paremmaksi lähettämällä dokumentti “Ulkolinja: Fallujan lapset“. Fallujassa käytiin rajuja taisteluita Irakin sodan aikana, joissa USA on mm. myöntänyt käyttäneensä valkoista fosforia. Varmaankin iso osa kaupungista tuhottiin maantasalle, siviilien kärsimys oli suurta ja takaisin jaloilleen pääseminen vaikeaa. Dokumentin peruspointti oli kuitenkin väite siitä, että Fallujassa esiintyisi uraaniammusten vuoksi erityisen paljon syöpää, syntymävikoja, geneettisiä vaurioita yms. Kuulemma enemmän kuin missään muualla…enemmän kuin Hiroshimassa! Tyttöjäkin syntyy aivan liikaa. Uskomatonta kyllä lähteenä on Christopher Busby. Kuka tahansa joka vaivautuu tarkistamaan lähteitään olisi voinut todeta Busbyn olevan kaikkea muuta kuin “säteilyriskiasiantuntija” miksi häntä YLE:n käännöksessä tituleerattiin. Dokumentissa Busbylle luotiin auktoriteetin leimaa kertomalla, että hän on ollut puhuvana päänä eri TV-kanavilla. Miksi TV:ssä esiintyminen korreloisi tieteellisen pätevyyden kanssa jäi hiukan hämäräksi. (Yllättävää kyllä Busby, joka on muuten artikkelin ensimmäinen kirjoittaja, kertoo dokumentissa ettei hän ole edes ollut Fallujassa. On kuulemma liian vaarallista, koska häntä vihataan niin kovasti.)

Mm. George Monbiot on puuttunut Busbyn tuottamaan hölynpölyyn ja kyseenalaistanut kuinka eettisesti hyväksyttävää Busbyn on a) ensin pelotella ihmisiä säteilyllä ja sitten b) myydä heille hänen omia rohtojaan, jotka hänen mukaansa suojaavat vahingolta (...tästä lisää). Busbyn modus operandi on poimia terveysongelma, tehdä harhaanjohtavaa/virheellistä tilastotiedettä luodakseen tieteellistä imagoa ja väittää lopuksi, että terveysongelma johtui säteilystä ikään kuin esim. kemialliseen altistukseen liittyviä ongelmia ei olisi. (Luonnonuraani on muuten niin heikosti radioaktiivista, että kemialliset myrkytysoireet ovat sen kohdalla relevantimpi huoli kuin säteily.) Tähän hän on sitten vielä yhdistänyt rahan tekemisen. Hän välttää keskustelua oikeiden asiantuntijoiden kanssa (ei kovin yllättävää) ja suuntaa propagandansa maallikoille nojaten heidän kansanviisauteen ja pelkotiloihin. Esim. dokumentissa annettiin ymmärtää kuinka Fallujan syöpätilanne (ja geneettisten vaurioiden määrä?) on katastrofaalinen…pahempi kuin Hiroshimassa. Tämä uppoaa varmasti moneen, mutta jos lukee Hiroshiman ja Nagasakin selviytyjistä tehtyjä tutkimuksia löytää mm. tämän.

George Monbiot

George Monbiot (Photo credit: Wikipedia)

“December 2000, 45% of the cohort of 86611 survivors were still alive. Out of 10127 deaths due to solid cancer, some 479 would be estimated to be associated with the radiation exposure incurred from either bomb detonation; and some 96 leukaemia deaths out of 296 would be estimated to be associated with radiation exposure” UNSCEAR 2006

Ts. vain noin 6% Hiroshiman ja Nagasakin syöpäkuolemista ylipäätään liittyi pommeihin ja koska noin neljännes Japanilaisista kuolee syöpään joka tapauksessa, ei pommeista aiheutunut syöpäkuolleisuus ole selviytyjien merkittävin terveysongelma. (Tupakoinnista aiheutuva keuhkosyöpä on muuten suurin kuolinsyy.) Myöskään selviytyjien lapsissa ei ole havaittu sen enempää synnynnäisiä vikoja kuin japanilaisten keskuudessa yleensäkään. Tästä oli paljon huolta pommien pudottamisen jälkeen, mutta onneksi tämä huoli osoittautui perusteettomaksi. (Se on hyvä asia eikö olekin?) Valitettavasti huoli yhä elää urbaanilegendana maallikoiden keskuudessa ja sitä Busby käyttää hyväkseen. Populäärikeskustelussa Hiroshiman voi toki heittää erityisen pelottavana syövän ja geneettisen tuhon symbolina, mutta tosiasiallinen pohja tälle on hutera. Se ohjaa keskustelua pois niistä ihmisistä, joiden syöpäriski todella on esim. kemiallisen altistuksen tai pienhiukkasten vuoksi erityisen korkea. Mitä tahansa Fallujassa onkin tapahtunut, siihen Busbyn “tutkimukset” eivät tuo lisävalaistusta ja asia on mielestäni liian tärkeä käytettäväksi Busbyn keppihevosena hänen lemmikkiprojekteissaan.

Onko oikeasti kohtuutonta odottaa, että julkisin varoin kustannettu mediatalo tekisi näissä asioissa hiukan oikeaa journalismia sen sijaan, että vain painaa play-nappulaa ostettuaan oikeudet ohjelmaan? Voisiko niitä oikeuksia olla ostamatta, jos sisältö perustuu tällaisiin lähteisiin? Radikaaleja kysymyksiä…myönnän sen.

Aiheeseen liittyen:

(Mattias Lanz siis esitti kuinka hänen kotikunnassaan Ruotsin Avestassa tyttöjä ja poikia syntyy aika samalla tavalla kuin Fallujassa. Joku toinen voisi vetää tästä sen johtopäätöksen, että Fallujan luvuissa ei ehkä tältä osin ole mitään kummallista, mutta ei Busby. Hänen mielestään myös Avestan kunnan luvut johtuvat Irakin sodassa ammutuista DU-ammuksista. “Regarding the peak in Avesta in 2003-2004 there is no doubt that uranium particles from that war travelled north to SwedenChris Busby)

Gaiassa oli taas hyvin konkreettinen ja hauska vertailu polttoainemääristä toisaalta hiilivoimaloissa ja toisaalta ydinvoimaloissa. Pelkiä määriä vertailemalla saa jo hyvän tuntuman siitä minkä louhimisen ympäristövaikutukset ovat suurempia. Samoin siellä huomautettiin aivan oikein, että hiilivoimala voi “polttaa” itseasiassa enemmän uraania kuin ydinvoimala. Tämä voi kuulostaa yllättävältä, mutta tulos on aika itsestään selvä, jos tietää minkälaisia määriä uraania ympäristössämme tyypillisesti esiintyy.

Kysymys: Voisimmeko käyttää ydinvoimalan polttoaineena satunnaista kiveä?

Minua eivät nyt kiinnosta tarkat laskut vaan suuruusluokat. Unohdetaan siis tekijöiden kaksi virheet yms. yhdentekevyydet. Nykyisissä uraanikaivoksissa louhitaan uraania paljon korkeamman pitoisuuden kivistä kuin se 3ppm pitoisuus mitä maankuoressa keskimäärin on. Olemassa olevien kaivosten energian käytöstä löytyy tietoja, mutta en ainakaan samantien löydä tietoa siitä kuinka energiankulutus nousee, kun uraaninpitoisuus laskee. Lisäksi joissain kaivoksissa uraania louhitaan toisen malmin sivutuotteena mikä hankaloittaa sen louhinnan energiakustannusten laskemista. Suurin osa kustannuksista olisi nimittäin tapahtunut joka tapauksessa päämalmia louhittaessa.

Käytän siis kiertotietä. Ihmiset nimittäin louhivat kultaa 1…2ppm pitoisuuksista joten sen louhimisen energiakustannukset ovat luultavasti suuntaa antavia myös uraanin tapauksessa. (Miksi ne poikkeaisivat paljon?) Kulta kilon louhimiseen käytetään tyypillisesti noin 143 GJ energiaa. Hyötyreaktorissa uraanista voi saada irti energiaa noin 83 TJ/kg mikä on melkein 600 kertaa enemmän kuin arvio siitä energiasta mitä uraanin louhimiseen käytettiin. (Mikäli käytämme kevytvesi reaktoria ei ero ole noin valtava, mutta silläkin energiaa näytetään saavan irti enemmän kuin mitä louhimisessa käytetään. Silloin on tosin loppusaldoon vielä lisättävä rikastukseen käytettävä energia. Lisäksi kaikki kiven uraani ja torium, joka myös kelpaa polttoaineeksi, ei ehkä ole helposti irroitettavissa, joten tätä leikkiä pitäisi toki parannella. Toisaalta toriumia on 3-4 kertaa uraania enemmän, joten tuo 3ppm on vahvasti alakanttiin joka tapauksessa.)

Entä kustannukset? Kulta kilon hinta heittelehtii sinne tänne, mutta 10000 euroa/kg on oikea suuruusluokka. Jos energia maksaa 5 senttiä/kwh, on sen osuus kultakilon hinnasta 2000 euroa eli noin 20%. Tuolla energian hinnalla uraanikilo tuottaa energiaa yli miljoonan arvosta eli polttoaineen hinta olisi joitain tuhannesosia tuotetun energian arvosta. (On kuitenkin syytä pitää mielessä, että mikäli uraanin hinta koskaan nousisi tuollaiselle tasolle sitä kannattaisi seuloa merivedestä kallioiden sijaan.)

Entä volyymit? Kultaa tuotetaan vuodessa noin 2300 tonnia ja tämä määrä mahtuisi meidän kerrostaloasunnon olohuoneeseemme (kullan ja uraanin tiheys on melkein sama). Jos uraania tuotettaisiin sama määrä, hyötyreaktoreissa siitä voisi saada energiaa noin 200 EJ (E=10^18). Vuonna 2008 ihmiskunnan energiankulutus oli 474 EJ! Toisin sanoen mikäli koko maailman energiankulutus katetaan ydinvoimalla (hyötyreaktoreilla), tarvittava uraaninlouhinnan voluumi on samaa suuruusluokkaa kuin kullanlouhinnan volyymi tänään. (Yksi maailman suurimmista uraanikaivoksista on Olympic Dam kupari-uraani kaivos Australiassa, joka tuottaa yli 4000 tonnia uraania vuodessa.)

Kuriositeettina täytyy muuten mainita, että nähtävästi ihmiskunta on koko historiansa aikana tuottanut kultaa noin 150000 tonnia. Tämä mahtuisi 50mx50m kokoiseen uima-altaaseen, jonka syvyys on 3m….ja lopuksi vielä pieni disclaimer. Toki tiesin vastauksen asettamaani kysymykseen jo ennen kuin aloin arvioimaan suuruusluokkia. Mahdollisuus kivien polttamiseen energiaksi on ymmärretty jo vuosikymmeniä. (Tuo Weinbergin artikkeli sisältää muitakin hauskoja spekulaatioita ihmiskunnan tulevaisuudesta. Vuonna 1959 hän oletti ihmiskunnan väkiluvun stabiloituvan noin seitsemään miljardiin…ts. nykyiseen väkilukuun. Se meni pieleen. Tällaisen ihmiskunnan hän oletti tarvitsevan noin 2000EJ energiaa vuosittain. Nykyinen kulutus on nähtävästi noin neljäsosa tästä, mutta toisaalta suuri osa ihmiskuntaa elää yhä kurjuudessa. )

Mitään järkeähän “satunnaisten kivien polttamisessa” tuskin kuitenkaan on ennen kuin rikkaammat uraanin ja toriumin esiintymät on käytetty, mutta periaatteellinen mahdollisuus tähän on olemassa.

Follow me on Twitter

Goodreads

Punainen risti

Unicef