You are currently browsing the category archive for the ‘bioenergia’ category.

Eduskunta on hyväksynyt hallituksen ilmasto- ja energiastrategian. Strategia nojaa vahvasti bioenergiaan ja sen sepittämiseen ilmastoteoksi riippumatta siitä, että väite ei pääsääntöisesti kestä kriittistä tarkastelua. Talousvaliokunnan asiasta tekemään mietintöön voi tutustua täällä. Keskusta, kokoomus ja perussuomalaiset saivat sekoiluunsa taustatukea eduskunnassa demareilta.

File_000

Vihreät ovat kansallisella tasolla alkaneet kääntää takkiaan bioenergian suhteen. Näin on hyvä.

Talousvaliokunnassa mietintöön esitti vastalauseen vain yksi kansanedustaja…Vihreiden Antero Vartia. Nostan hänelle hattua siitä, että hän on käyttänyt kansanedusta-aikaansa perehtymällä teemaan tarkemmin ja hänen huomionsa bioenergian ongelmista ovat hyvin harkittuja. Mutta…(tiesit varmasti, että tämä on tulossa) vielä keskeisiä kysymyksiä ovat esimerkiksi:

  • Vartia aivan oikein muistuttaa, että esim. Sitran raportin mukaan hallituksen suunnitelmat ovat riittämättömiä. Toisaalta samainen raportti myös ehdotti järkyttävän korkeita metsänpolttotavoitteita. Voisiko olla mahdollista, että lähde joka keskittyy lähinnä vain uusiutuvien edistämiseen, olisi puutteellinen? (Tästä lisää aikaisemmissa kirjoituksissani osa1 ja osa 2.)
  • Pienimuotoinen ja hajautettu energiantuotanto on nähtävästi jotenkin tärkeää ja keskeistä, mutta missä tämä kanta on perusteltu esimerkiksi osoittamalla, että tämä on erityisen tehokas tapa vähentää päästöjä? Ovatko energiantuotannon ympäristövaikutukset todella pienimmät tässä vaihtoehdossa ja jos ovat — miksi? Tiedän toki, että väite on osa perinteistä liturgiaa, mutta väitteen toistaminen ei tässä asiassa ole yhtään vakuuttavampaa kuin  bioenergian väittäminen ilmastoteoksi ilman substanssia.
  • Missä voimme tutustua biokaasun potentiaalista, kustannuksista ja ympäristövaikutuksesta tehtyihin selvityksiin? Tämä näyttää asialta, jossa on hypätty johtopäätökseen ilman riittävää harkintaa. (Lähes kaikki teemaan liittyvä hypetys perustuu arvioihin, joissa esim. ympäristövaikutuksia ei analysoida, joissa vältetylle CO2 tonnille ei arvioida hintaa ja joissa potentiaali arvioidaan räikeästi yläkanttiin.)
  • Milloin Helsingin Vihreät toteavat, että hanke Helenin pellettikattiloista, ei ollut loppuun asti harkittu ja olisi ehkä syytä avata? Miksi tästä ollaan niin hiljaa? On erikoista kritisoida hallitusta kansallisella tasolla energialinjauksista, joille itse hurrataan kunnallisella tasolla. Entä kotikaupunkini Espoo, jossa Vihreät ovat myös merkittävä puolue? Alla Fortumin käsitys tulevaisuuden Espoon kaukolämmöstä. File_002 Biomassaa, biomassaa ja sitten lisää biomassaa…tosin hurskas toive on, että geotermiselläkin energialla voisi olla joku rooli, mutta tätä ei pidetty todennäköisimpänä vaihtoehtona. Fortum ja Espoon kaupunki ovat tälle pohjalle tekemässä suorastaan “yhteisen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumusta”. Söpöä.kdMyE_s-200x150 Jos meillä vain olisi joku hiilivapaa energianlähde, joka voisi tuottaa suuret määrät lämpöä (sekä kesällä ja talvella) jo olemassa olevaan kaukolämpöverkkoon. Silloin voisimme luopua fossiilisista eikä biomassaa tarvita…win-win. (“Viime vuosina on tapahtunut paljon hyvää kehitystä, ja polku tulevaan on alkanut hahmottua. Kivihiilen korvaamisessa tullaan varmasti onnistumaan, mutta keskustelu edistyksen tahdista ja käytännön ratkaisuista jatkuu sitä mukaa, kun edistysaskeleita otetaan ja uusien ratkaisujen, kuten geotermisen energian kanssa päästään eteenpäin….”: Hiilivapaa Suomi. Anteeksi vain, mutta minusta tämä on merkki korviketoiminnasta, jota tehdään, kun järjellistä dekarbonisaatiovaihtoehtoa ei ole pöydällä. Jos fossiiliset korvataan bioenergialla, miksi tämä olisi “hyvää kehitystä”? Tarvitsemme myös vaihtoehdon, joka ei nojaa sen enempää biomassaan kuin toiveeseen geotermisen energian läpimurrosta.)

Vaatimus “kunnianhimoisista” päästövähennyksistä on sanahelinää niin kauan kun, työkalupakki on puutteellinen. Naturopaatti voi hyvinkin olla syöpää vastaan, mutta mitä se edes tarkoittaa, jos hän samalla kieltää kemoterapian ja säteilyhoidon ja hyväksyy vain puolukkamehun?

Advertisements

Tämä on yksi niistä postauksista mitä en olisi uskonut tarpeelliseksi, mutta aina oppii uutta. Kummallisen moni näyttää elävän siinä käsityksessä, että maanviljelyksen “jätevirrat” voivat olla merkittävä energianlähde. Olen kirjoittanut tästä ennenkin, mutta palataan nyt tähän. Kertaus on opintojen äiti.

giphy

Kestävä bioenergian potentiaali

Suomessa mm. Neocarbon projekti ja Vihreät väittävät peltobiomassassa piilevän yli 20 TWh:n aarteen. Lähteenä tälle on Vihreillä Hannu Mikkolan väitöskirja.  Jos oikein sitä luen, mitään ympäristövaikutusten arviointia ei oikeastaan ole siinä tehty tai verrattu esimerkiksi vaihtoehtoisia toimintatapoja toisiinsa. Siellä ei siis ole pohdittu olisiko esimerkiksi metsittäminen parempi vaihtoehto tai sitä voidaanko näitä energiaplantaaseja tarvita tulevaisuudessa ruuantuotantoon.  On laskettu hehtaareja ja hehtaarikohtaisia tuottoja mm. ruokohelppiplantaaseilta ja päädytty tulokseen, että oljessa olisi energiaa ehkä 8 TWh ja että ruokohelvestä voisi saada ehkä 12 TWh. Noita voi verrata esimerkiksi Suomen energian kulutukseen, joka on lähempänä 400 TWh:a, mutta onko todellinen potentiaali likimainkaan edes tuon suuruinen? Rohkenen epäillä, että ei ole.

ECOFYS arvioi sivuvirtojen kuten oljen kestävää potentiaalia EU:ssa. He siis arvioivat myös sitä, että osalle näistä sivuvirroista on muutakin käyttöä ja kaikkea niistä ei voi ekologisin perustein hyödyntää (oljesta osa on jätettävä maaperään). He eivät antaneet arvioita Suomelle, mutta Tanskaa kyllä käsiteltiin. Oljen kestäväksi potentiaaliksi arvioitiin noin 3.2 miljoonaa tonnia “märkää massaa” (wet matter). Tästä määrästä osaa tarvitaan esim. karjan kasvatuksessa, mutta 1.4 miljoonaa tonnia arvioitiin potentiaaliksi energiantuotannossa. Jos energiatiheys on noin 9MJ/kg, tuo tarkoittaa noin 3.5 TWh energiaa. Tuo määrä on Tanskassa käytössä jo nyt eli lisäyspotentiaalia ei ole muuten kuin kestävyysnäkökulmat sivuuttaen (mitä 100%RE visionäärit valitettavasti tekevät).

Miten tuo arvio Tanskalle suhtautuu meihin? Arvio Tanskalle oli siis, että oljista 3.5TWh, kun taas Mikkolan väitöskirjassa oli Suomelle 8TWh. Tanska tuottaa viljoja vuodessa reilut 9 miljoonaa tonnia, kun taas me noin 3.6 miljoonaa tonnia. Kaiken järjen mukaan meidän kestävä potentiaalimme oljelle on alhaisempi kuin Tanskan, koska olkea syntynee vähemmän? Mikkolan väitöskirjan luku lienee vain arvio kaiken pelloilla kasvavan biomassan (jyvät poislukien) energiasisällöstä. Realistinen potentiaali liikkunee TWh suuruusluokassa. Onko sen käytössä mitään järkeä kun kustannukset ja vaadittava työ otetaan huomioon onkin sitten toinen kysymys. Pääpointti on kuitenkin se, että näistä jätepuroista puhuminen on korvikepuuhaa todellista dekarbonisaatiota odotellessa.

 

Esitin alla olevan kysymyksen äskettäin Espoon Vihreille. Kysymys on relevantti myös muissa pääkaupunkiseudun kunnissa.

“Koetan löytää oikeaa tahoa tästä asiasta keskusteluun ja yritän nyt ensin täältä. Kyse on Vihreiden kannasta bioenergiaan ja erityisesti nyt kuntavaalien yhteydessä kuntatasolla. Vihreissä on pitkään ajettu bioenergian lisäämistä ilman, että mm. sen ilmastovaikutuksiin (tai ekologisiin vaikutuksiin) olisi kiinnitetty riittävästi huomiota. Viimeaikoina tähän on tullut muutosta ja Vihreistä on alkanut kuulua kritiikkiä etenkin hallituksen suuntaan liiallisesta bioenergiapainotuksesta. Tämä on tervetullutta. Mutta mitä tämä implikoi kuntatasolla? Vihreät ovat merkittävä puolue pääkaupunkiseudulla ja sekä Helsingissä ja Espoossa energiantuotannon ilmastotoimet nojaavat hyvin vahvasti fossiilisten korvaamiseen puulla. Kritiikki hallitusta kohtaan on tervetullutta, mutta hiljaisuus (tai suorastaan puunpolton juhliminen) omalla takapihalla on kummallista. Eli mikä esimerkiksi Espoon vihreiden näkemys on asiasta? Mihin toimiin voidaan ryhtyä puunpolton jarruttamiseksi? Halutaanko siihen ryhtyä? Onko esim. kaukolämpö edes kunnallispoliitikkojen asia? Jos asioiden annetaan mennä omalla painolla, miten bioenergian ilmastovaikutukset otetaan kunnassa huomioon? Mikä pitkän tähtäimen (seuraavat vuosikymmenet, jos Pariisi otetaan tosissaan) strategia koko energiantuotannon dekarbonisoinniksi oikeastaan on? Bioenergiaan se ei voi nojata. (Otaniemen geoterminen pilottiprojekti on kiva ja kannatettava tutkimus/kehityshanke, mutta omaa suuret riskit ja on nyt käsittääkseni tuumaustauolla porauskustannusten noustua.)”

En ole toistaiseksi saanut tähän oikein pohdittua vastausta. Olen saanut mm. viittauksen Vihreiden 2035 energiavisioon, jossa (poiketen aikaisemmista visioista) metsäbion määrä ei lisääntyisi olkoonkin, että sekä Helenin, että Fortumin suunnitelmissa tämä nimenomaan on. Tilanne ei ole tyydyttävä. Metsäbion ilmastovaikutukset ja ekologinen vahinko ovat  ikäänkuin kansallisen tason kysymys ja Kepun syytä, kun taas kuntatasolla bioenergiaa juhlitaan ilmastomeriittinä.

Ymmärrän, että tämä on hankala kysymys. Yksi jos toinen poliitikko ja järjestö on  ajanut bioenergian lisäämistä jokseenkin kritiikittä ja esimerkiksi ilmastovaikutukset sivuuttaen. Nyt näitä vaikutuksia on alettu hitaasti tunnustamaan, mutta toki kynnys omien virheiden tunnustamiseen ja reflektioon on korkea. Mutta positiivisesti katsoen tässä olisi myös hieno mahdollisuus kasvuun. Vihreät voisivat esim. pohtia syitä miksi bioenergia alunperin hyväksyttiin niin kritiikittä? Eikö se ollut alun alkaenkin kummallinen linjaus “puun halaajilta”. Miksi siihen yhä tarrataan (eri muodoissaan) niin hanakasti?  Mikä ryhmän dynamiikassa tämän aiheutti ja miten tulevaisuudessa vastaavia virheitä voisi välttää?

Samoin olisi korkea aika pohtia kuinka pääkaupunki seudun kuntien energiantuotanto oikeasti dekarbonisoidaan sen sijaan, että leikitään marginaalisilla päästövähennyksillä ja puunpolton “hiilineutraalisuudella”. Tällä hetkellä kenelläkään ei ole tolkullista visiota, joka aikaansaisi syvät päästövähennykset…poislukien ne, jotka tämä tavoite mielessään haluavat pitää avoinna mahdollisuuden kaukolämmön tuottamiseen ydinvoimalla.

Päivitys 26.3.2017: Olen kysynyt tätä asiaa monelta taholta huonolla menestyksellä. Vaikuttaa vahvasti siltä, että tähän ei haluta vastata eikä asiaa käsitellä. Itselleni hölmöt aikaisemmat kannat eivät ole este äänestämiselle mikäli virhettä halutaan käsitellä ns. “in good faith” ja tavalla joka luo luottamusta siihen, ettei virhettä toisteta tai sillä suorastaan vaivihkaa ratsasteta. Nyt näin ei näytä olevan ja päätynen äänestämään kuntavaaleissa muita kuin Vihreitä vaikka sinänsä olisin samoilla linjoilla monissa kunnan kannalta relevanteissa asioissa.

Climate analytics: ilmastonsuojelua tavalla mitä et ole ennen nähnyt

Climate analytics: ilmastonsuojelua ihan uudella otteella

Sitra oli palkannut Climate Analyticsin tekemään raportin siitä mitä Pariisin ilmastotavoiteet tarkoittaisivat Suomelle. Sitra kutsuu tahoa riippumattomaksi, mutta en tiedä mitä se tarkoittaa. Heitä rahoittaa mm. Saksan valtio ja Greenpeace ja tietenkin tämän raportin osalta Sitra.Poimin tähän ehkä keskeisimmät kuvaajat. Ensinnä mallintajien visio Suomen energiapaletista.

Suomen energiapaletti Climate analyticsin mukaan. Valtavasti puunpolttoa ja siitä suurin osa hiilentalteenotolla.

Suomen energiapaletti Climate analyticsin mukaan. Valtavasti puunpolttoa ja siitä suurin osa hiilentalteenotolla.

Sitten vision edellyttämät investoinnit energiainvestointeihin EU:n ulkopuolella.

Investointeja toisten maiden energiajärjestelmiin enemmän kuin omiin ja valtavasti enemmän kuin nykyään maksetaan kehitysyhteistyöstä? Reilua ehkä, mutta...

Investointeja toisten maiden energiajärjestelmiin enemmän kuin omiin ja valtavasti enemmän kuin nykyään maksetaan kehitysyhteistyöstä? Reilua ehkä, mutta…

EU:n pitäisi siis vuona 2050 investoida pari prosenttia BKT:sta ilmastotoimiin EU:n ulkopuolella. Tuo on käsittääkseni enemmän kuin mitä investoimme tällä hetkellä omaan energiainfrastruktuuriimme. Se on myös hurjan paljon enemmän kuin mitä EU maat tällä hetkellä käyttävät kehitysyhteistyöhön. Itse pidän tämänsuuntaisia investointeja kyllä puolustettavina, mutta pahoin pelkään, että tuo on poliittisesti täysin epärealistista.

Entä tuo ensimmäinen kuva? Tässä vakavasti ehdotetaan, että poltamme noin 0.6EJ (0.675 EJ itse asiassa. Kuvasta lukeminen oli hiukan epätarkkaa.) bioenergiaa vuodessa. Jos kuutiossa puuta on noin 2000 kWh energiaa, tuo tarkoittaa noin 90 miljoonaa kuutiota puuta vuodessa. Suomen metsien vuosikasvu on hiukan yli 100 miljoonaa kuutiota, josta suurin osa käytetään jo nyt joko metsäteollisuudessa tai energiana. Raportin neropatit haluavat pistää haloiksi noin kaksi kertaa enemmän puuta kuin mitä nyt käytämme ja valtavasti enemmän kuin edes puunpolttomyönteiset tahot täällä ovat ehdottaneet. Eli onko ajatus ajaa meidän metsäteollisuutemme alas ja valjastaa liki koko luonto ihmisen energiantarpeen tyydyttämiseksi? Käsi ylös ne ympäristönsuojelusta kiinnostuneet joiden mielestä tämä on hyvä ajatus. Minkäänlaista arviota ehdotetun politiikan ympäristövaikutuksista ei ole vaivauduttu tekemään (ei ilmeisesti kuulunut Sitran antamaan toimeksiantoon?).

Hupaisasti suurin osa bioenergiasta olisi myös varustettu hiilentalteenotolla, jotta voisimme saavuttaa negatiivisia päästöjä. Ilman näitä ilmastotavoitteissa ei pysytä. Hiilen talteenotto alkaa ensi vuosikymmenellä mikä varmaan tulee yllätyksenä kaikille biovoimaloita omistaville. Raportissa ei kerrota käytettyjä oletuksia esimerkiksi pääomakustannuksista eikä siitä minne suomalaiset hiilidioksidin pumppaavat. Täällähän ei siihen sopivaa geologiaa taida juuri olla. Malli (MESSAGE) kuulemma kuitenkin antaa kustannustehokkaimman lähestymistavan. Olen kuitenkin tutustunut näihin mallinnuksiin riittävän paljon ollakseni skeptinen tämän väitteen paikkaansapitävyydestä. Mallit heijastelevat sisään annettuja oletuksia ja mallintajilla on valitettavan usein taipumus ujuttaa omat mieltymyksensä taustaoletuksiin joita he eivät raporteissaan selkeästi kerro. Tästä voit lukea hiukan lisää esimerkiksi tästä aikaisemmasta kirjoituksestani. Toivottavasti tämän raportin mallinnuksen taustaoletukset julkaistaan.

Ottaen huomioon kuinka älyvapaa skenaario on, voin vain vetää (taas) sen johtopäätöksen, että emme voi pysyä liturgian esittämissä lämpenemisrajoissa. Tämä raportti on tuore esimerkki siitä kuinka monomaaninen fokus lämpötilarajoihin aiheuttaa aktiivista haittaa. Se tuottaa painetta politiikkaan, jolla sivuutetaan muut tärkeät asiat mm. ympäristönsuojelussa. Se saa ihmiset ajamaan luonnon tuhoamista samalla, kun ratsastavat sen suojelun nimissä. No ulkomaalaiset konsultit eivät ehkä tunne sitä kuinka paljon metsämme kasvavat, kuinka paljon niitä käytetään tai millaisia ekologisia haasteita tähän liittyy. Sitra varmastikin huomautti siitä, että visio ei ole meillä valitettavasti toteuttamiskelpoinen? Think again! He lukevat tämän osoittavan tarvetta nostaa kunnianhimoa.

EU:n ja Suomen vuosien 2030 ja 2050 päästötavoitteiden kunnianhimoa pitää nostaa selvästi nykyisestä, mikä edellyttää hallitukselta entistä kunnianhimoisempaa energia- ja ilmastostrategiaa.” Sitra.  #facepalm

Laitan vielä tähän loppuun aikaisempia mallinnuksen tuloksia MESSAGE:ia käyttäen. Tässä siis vanhojen EU maiden ydinvoimakapasiteetti tämän vuosisadan aikana optimaalisessa 450ppm skenaariossa. Seuraavan sukupolven aikana taantumaa (miksi?) jota seuraa valtava kapasiteetin kasvu vuosisadan toisella puoliskolla (paitsi skenaariossa missä ydinvoima tukahdutettiin mallintajan toimesta). Mitä oletuksille on tapahtunut näiden skenaarioiden ja Sitran raportin välillä?Screenshot from 2016-06-10 12:49:48

Lisätty 20.6.2016: Minusta on muuten myös erikoista kuinka skenaariossa ei erotella energiapaletin kohtaa “renewables”. Eiköhän mallissa aurinko- ja tuulivoima ole kuitenkin erillään ja olisi voinut luulla, että “kustannusoptimaalinen” tekniikoiden optimointi olisi tuottanut kiinnostavia arvioita esim. siitä kuinka paljon eri teknologioita kannattaa rakentaa. Miksi tämä tieto oli jätetty raportista pois?

1-Vegetable-Market-1119152437

Miltä ruoka näyttää ilman tukiaisia jätteen poltolle?

Tim Searchingerin erinomainen haastattelu bioenergian typeryydestä (muuten kuin energiantuotannon marginaalissa) kannattaa kaikkien lukea. Hänellä oli kiinnostava huomio siitä kuinka tukiaisten myötä puunpolttoteollisuudella on intressi luokitella jätteeksi biomassaa jolle voisi olla muutakin käyttöä. Luokittelemalla jonkun jätteeksi, voi välttää ikävät arvioinnit tuotteen ympäristövaikutuksista. Tästähän on Suomessakin tuore esimerkki. Polttoaineteollisuus on menestyksellä lobannut poliitikot luokittelemaan esimerkiksi mäntyöljyn jätteeksi vaikka kemian-teollisuudessa on ilman tukiaisia toimivia yrityksiä, jotka nimenomaan käyttävät tätä raaka-aineena.

This addition of CTO as a residue  in the Annex IX list stems from the desire of the Finnish and Swedish governments to support an exclusive use of CTO for their biofuel production. The incorrect residue classification makes it possible to circumvent EU obligatory sustainability criteria and to grant major State Subsidies, in the form of tax relieves, to this kind of fuel. The odd “double-counting” method allowed for residues in ILUC makes it possible for Finland to reach its bio-content quota in the traffic fuel distribution: You blend 10 percent bio but can report 20 percent to the EU!” Kees Verhaar (Arizona Chemical, toimitusjohtaja)

Tähän teemaan liittyy myös aikaisempi huomioni viljeltävistä lajikkeista. Jos jätteistä maksetaan, kannattaa viljellä lajikkeita, jotka tuottavat enemmän olkea ja vähemmän jyviä.

Kun poltosta maksetaan tukiaisia...nyt kun tarkemmin katson, niin kyllähän se on ilmiselvästi jätettä.

Kun poltosta maksetaan tukiaisia…nyt kun tarkemmin katson, niin kyllähän se on ilmiselvästi jätettä!

Lisäys 22.10.2015: Tässä vielä linkki dokumenttiin missä kerrotaan EU:n soveltamista säännöistä. Mäntyöljy, oksat, sahanpuru ja kaarna lasketaan biopolttoainekontribuutiota laskettaessa nelinkertaisena verrattuna niiden energiasisältöön. Selluloosa (jota ei tarkoiteta syötäväksi) lasketaan kaksinkertaisena kuten myös lignoselluloosa. Kun Suomen tavoite on kasvattaa biopolttopaineiden osuutta 20% tasolle vuoteen 2020 mennessä, se voidaan saavuttaa ymmärtääkseni vähentämällä öljynkulutusta vain 5% kunhan korvaava biopolttoaine on peräisin noista ensin mainituista lähteistä. Sääli vain, että 5% on edelleen 5% eikä 20%.

Viimeisimnät vaiheet Fennovoima-saagassa ovat aiheuttaneet hengenahdistusta. Fortumiin närkästyneet yksittäiset kansalaiset (mitä se nyt sitten tarkoittaakaan) markkinoivat vaihtoehtoa, jossa kuluttajat vaihtavat Ekoenergiaan. Mainonta on niin ilmeistä, että tekijät ovat kokeneet tarpeelliseksi lisätä sivun alalaitaan maininnan “Tämä ei ole kaupallinen sivu, vaan yksittäisten kansalaisten tekemä kannustus tukea nykyaikaista ja kestävää energiantuotantoa.” Ei siitä kuitenkaan sen enempää. Mitä tämä suositeltu vaihtoehto tarkoittaisi? Sivulla markkinoidaan erityisesti viittä yritystä.

  • Ekosähkö: tämä yritys tuottaa sähköä suuruusluokaltaan 1/1000-osan Fennovoiman tuottamasta sähkömäärästä. Tästä suurin osa tulee olemassa olevasta vesivoimasta. (Kyse on pienvesivoimasta, jota nähtävästi pidetään lähtökohtaisesti ekologisempana olkoonkin, että tämä ei ole mitenkään itsestään selvää. Tosin yritys on luvannut alentaa voimaloiden ympäristöhaittoja joten ehkä ne ovat jotenkin parempi suhteessa siihen, että mitään ei olisi tehty?)
  • Ekoteko: Tässä takana on Etelä-Savon energia joka tuottaa sähköä muutaman prosentin Fennovoiman tuottamasta määrästä ja tästä yli 60% on peräisin biomassasta ja loppu on lähinnä (olemassa olevaa) vesivoimaa. Käytetty biomassa on metsäteollisuuden sivuun jättämiä risuja, oksia ja latvuksia.
  • Lappeenrannan energia: Suurin osa heidän lämmöntuotannostaan (ja omasta sähköntuotannosta) tulee Kaukaan voimalaitoksessa poltetusta biomassasta. Siellä biomassa on “kuorta, kantoja, metsätähdettä, muita puuperäisiä polttoaineita sekä turvetta”. Kyse on siis taas nojaamisesta metsäteollisuuden jätteisiin. Ilmeisesti Ekoenergiaksi lisenssöidystä sähköstä “puhdistetaan” ennen kuluttajalle myyntiä pois kattilassa palanut turve ja kannot. Tuulivoimaa heidän omasta tuotannostaan on noin 6%.
  • Nordic green energy: He myyvät lähes pelkästään norjalaista olemassa olevaa vesivoimaa.
  • Tammisaaren energia: Kyse on taas yrityksestä, joka tuottaa sähköä joitain tuhannesosia Fennovoiman tuottamasta määrästä ja se (ylläri pylläri) metsähakkeella.

SikaHuulipunaYhteenvetona voimme siis todeta, että vaihtoehtona esitetään käytännössä joko vesivoimaa tai metsäteollisuuden jätevirtoihin nojaamista. Olemassa oleva vesivoima ei kuitenkaan vähennä päästöjä nykytasosta ja ei voi siksi olla dekarbonisaation moottori. Sellaisen sähkön ostaminen lähinnä siirtelee päästöjä taskusta toiseen. Jos haluaa ostaa itselleen paremman omantunnon kuin naapurilla, niin siitä vain, mutta ei viitsitä teeskennellä sen ratkovan haastetta ilmastonmuutoksesta. Tuulivoima on pieni osa tuotannosta ja sen kohdalla kuluttajille myydään tuulivoimasopimuksia samalla, kun kuluttajat käyttävät sitä samaa sekasähköä kuin muutkin. Tuskin on ainuttakaan kuluttajaa, jonka oma kulutus vastaisi tuulivoiman myyjän tuotantoprofiilia, mutta jotenkin kuluttajalle silti myydään ajatusta siitä, että hän ei olisi riippuvainen “sekasähköstä”. Not cool.

Metsäteollisuuden jätevirrat ovat taas rajallinen resurssi (hyvä niin!) eikä niiden polttaminen kata (koskaan) kuin pienen osan kaikesta energiankulutuksestamme. Ainut tapa saada lisää oksia ja latvuksia ekoenergeettisesti poltettavaksi on luoda lisää jätettä ja siis hakata enemmän metsää nurin. Voin vain ihmetellä sitä mentaaliakrobatiaa millä tämä metsäteollisuuden kyljessä eläminen taiotaan osoitukseksi kestävästä kehityksestä samalla, kun aiheutettu ympäristöhaitta jää vain katalien yritysten vastuulle. (Tästä taikatempusta yritykset muuten maksavat lisenssimaksua 8 senttiä/MWh. Samalla esim. Ecofys arvioi biomassanpolton ulkoisen kustannuksen n. 200 kertaa tuota korkeammaksi. Aika hyvä diili synninpäästöstä etenkin, kun he myyvät sähköä parikymmentä euroa kalliimmalla per MWh kuin esim. Fortum!) Samat tahot siis promoavat metsäteollisuuden hakkaaman biomassan polttoa JA valittavat metsäteollisuuden aiheuttamasta ekologisesta vahingosta. Puhutaan energiavallankumouksesta samalla, kun näprätään energiajärjestelmän marginaalissa. Mind boggles. (Pablo Escobarin rahoittama hoitokoti narkomaaneille ei ole minusta paras tapa taistella huumausaineiden haittoja vastaan. Se on kenties parempi kuin ei mitään, mutta ei paras tapa. Mistäköhän tämäkin nyt tuli mieleeni?)

P.S. Janne Korhonen kirjoitti hyvän kirjoituksen Fennovoimasta ympäristön- ja ilmastonsuojelun näkökulmasta. Tämä näkökulma on jostain syystä keskustelussa pääosin sivuutettu. Hän antoi myös vinkin Suomen ekomodernisteista ja suosittelen niitä, jotka kaipaavat asiallista keskustelua ympäristö- ja kehityskysymyksistä ilman niihin usein liitettävää irrationaalista ja tukahduttavaa 60-70-luvun painolastia, liittymään mukaan. Tässä linkki Facebook ryhmään, josta löytää lisää tietoa ja keskustelua.

Suomen luonnon Antti Halkka kritisoi tuoretta hallitusohjelmaa ja erityisesti suunnitelmaa lisätä hakkuita 15 miljoonalla kuutiolla. Olen samoilla linjoilla hänen ja esimerkiksi Suomen luonnonsuojeluliiton ja Greenpeacen kanssa. Greenpeacen Tapio Laakso kirjoittaa blogissaan ihan fiksusti esim.: “Hallitus uhoaa ”biotalouden” nimissä lisäävänsä puun käyttöä 15 miljoonalla kuutiolla. Se tarkoittaa massiivista hakkuiden lisäämistä jo muutenkin rajussa tehokäytössä olevissa metsissä.”  Mutta sitten toisaalla Greenpeacen omakin Energy [R]evolution (s. 49) ehdottaa bioenergian lisäämista 304 PJ tasolta 398 PJ tasolle vuoteen 2030 mennessä. Tuo tarkoittaa noin 12 miljoonaa kuutiota lisää biomassaa eli kyse on saman suuruusluokan asiasta kuin tuo hallituksen luku. Suomen luonnonsuojeluliitossa kehutaan:

  • “Päästöttömän, uusiutuvan energian käyttöä lisätään eikä sitä korvata turpeella tai ydinvoimalla”
  • “Luovutaan hiilen käytöstä energiantuotannossa ja puolitetaan tuontiöljyn käyttö kotimaan tarpeisiin 2020-luvun aikana”

ja sitten ongelmaksi nostetaan juurikin se keino, jolla näitä ajetaan “Puun käyttöä lisätään 15 miljoonalla kuutiometrillä vuodessa“. Helsingissä esimerkiksi Greenpeace ja monet Vihreät ovat vaatineet hiilivoimaloiden korvaamista 100% biopolttoaineita polttavilla voimaloilla ja esimerkiksi Emma Kari kiitteleekin hallitusta juuri tästä perspektiivistä. Photo 29.5.2015 5.48.11 Hanasaaren ja Salmisaaren hiilivoimaloiden korvaaminen biomassan poltolla vaatisi kuitenkin ymmärtääkseni ehkä noin 2.5 miljoonaa kuutiota biomassaa. Jos muu maa seuraa tätä esimerkkiä poltettavaa metsää pitäisi löytää yli 20 miljoonaa kuutiota lisää…ja sitten on vielä ne liikenteen polttoaineet ja maakaasu.

Äskettäin julkaistiin kokoelma “Maamme energia” Energiaremontti kampanjassa mukana olevien professorien kirjoituksia (ei kannata vaivautua). Kampanjaa tukee pitkä lista ympäristöjärjestöjä ja uusiutuvan energian yrityksiä/lobbausjärjestöjä. Kokoelmassa P. Lund esittää skenaarion vuoden 2050 energiapaletista Suomessa. Siinä primäärienergian ja polttoaineiden tuotannon selkäranka muodostuu bioenergiasta. Lukuja ei anneta aivan selvästi, mutta silmämääräisesti näyttää siltä, että polttoaineet vaatisivat yli 40 miljoonaa kuutiota biomassaa. Tämän suuntaista kehityskulkua moni “energiaremontin” kannattaja käytännössä ajaa. Vihreiden energialinjaukset nojaavat myös hyvin vahvasti puunpolton lisäämiseen. Minusta olisi hienoa, jos tämä kaksilla rattailla ajaminen lopetettaisiin. Ehkä se, että oma heimo ei ole nyt hallituksessa, auttaa poistamaan laput silmiltä?

Lisäys:  Painettuani publish nappulaa twitter feedissäni odotti kaunis näky. Kaj Luukko oli tuumaillut samansuuntaisia ajatuksia juuri samaan aikaan. Spooky.Photo 29.5.2015 8.20.31

Lisäys 30.5.2015: Sen enempää Energiaremontti-kampanja (tukijoina mm. Greenpeace, Luontoliitto, WWF ja SLL), kuin kansanedustaja Antero Vartia eivät näe ongelmaa hallituksen bioenergialinjauksissa. Molemmat ovat iloisia. Vartia haluaa samaa vain vielä enemmän. Onko ainuttakaan Vihreää kansanedustajaa, joka varoittelisi bioenergian lisäyksen ekologisista tai ilmasto-ongelmista? Toistaiseksi en ole tällaiseen kummajaiseen törmännyt. Ahdistusta tunnettiin ympäristöministeriön kohtalosta, ei miljoonien kuutioiden hakkuista. Niitä pidetään pikemminkin rohkaisevina.

  

LIsäys 3.6.2015: Myöskään Satu Hassi ei koe 15 miljoonan kuution lisähakkuita tai biopolttoaineita ongelmalliseksi. Ville Niinistö ei myöskään mainitse asiasta. Muuta kritisoitavaa molemmilla toki on.

Kerroin aikaisemmin kokevani, että jaan monessa asiassa ympäristöjärjestöjen ja Vihreiden arvot, vaikka en aina allekirjoitakaan keinoja joita niiden siivellä ja usein niiden kanssa ristiriidassa ajetaan. Sitten on toki niitäkin toimijoita joiden kanssa sukset taitavat mennä pahemmin ristiin. Tässä markkinointivideo jota luulin ensin parodiaksi, mutta kyllä siinä taidetaan olla tosissaan. Videossa möreä-ääninen mies kertoo onnellisena 3D tulostetuista puun näköisistä (kun laittaa silmät riittävän ristiin) biokomposiiteista joihin kiinnitellään orgaanisia aurinkokennoja.

Tämä on kuulemma valtava innovaatio (“momentous innovation”) ja meidän tulisi nyt kuvitella kuinka näitä olisi kokonainen metsä. Kun kuvittelen, epäilen ettei Dante tiennyt helvetistä mitään. Siis ensin hakataan metsä nurin niin, että voimme tehdä biokomposiitteja (3D tulostusta unohtamatta!) ja sitten tehdään niistä metsä. Tämä on nerokasta, koska nythän sille oli tyhjä paikkakin valmiina. Sitten tähän metsään ripotellaan aurinkokennoja jotka ovat orientoituneet miten sattuu mikä takaa erityisen tehottoman tuotannon. Tehottomuus on toisissa piireissä hölmöä, mutta näissä piireissä se on koko idean “juju”. Eittämättä hökötys kestäisi myös talvimyrskyjä leikiten. Toivottavasti joku ihmistieteilijä on ollut tarkkana niin, että ymmärtää tehdä tästä genrestä hauskan tutkimuksen.

Sitten UPM (suomalaista Cleantechiä) on markkinoinut omaa biopolttoainettaan esimerkiksi oheisella kuvalla. Toisille tulee tuosta ilmeisesti höpöolo, koska tuskin mainoksen tekijät olisivat siitä muuten tehneet. Minä alan voimaan pahoin sitä katsellessani.

 

Tuotetta myyvässä ST1 Oy:ssä ei sitä vastoin voida pahoin.  Siellä metsän prosessoimista auton tankkiin pidetään siirtymänä kohti parempaa huomista. ST1:stä kerrotaan kuinka “Maapallon energiantarve kasvaa jatkuvasti. Energian käytön kasvattaminen ei onnistu fossiilisilla polttoaineilla, vaan edessä on siirtyminen bioenergiaan. Me olemme siinä mukana jo nyt teoilla emmekä pelkillä puheilla.” Hmmm…miksiköhän ihmiskunta on teollistumisen myötä siirtynyt pois bioenergiasta? Voisikohan sillä olla jotain tekemistä rajallisten resurssien kanssa? On triviaali aritmeettinen tosiasia, ettei St1 tule koskaan korvaamaan öljyn myynnin volyymiään biopolttoaineilla. Voisiko joku ottaa näiltä ihmisiltä tulitikut pois?

Eittämättä St1 jatkaa öljyn myymistä (tai siis “CO2-aware energy”) niin kuin ennenkin, koska tärkeintä on “visio” eikä se mitä oikeasti tehdään. Lisätään vain öljyn sekaan tippa bioa (uusiutuvien osuus heidän myynnistään on prosentin luokkaa) ja nautitaan hurskaasti (näkyvin mainoksin) uudelleen löydetystä eettisyydestä. Sen siivellä voidaan varmasti myydä lisää öljyä.

Epäilen, että nämä esimerkit viestivät asenteesta, jossa huolta ympäristöstä käytetään välineenä löytää uusia liiketoimintamahdollisuuksia ilman, että itse peruspointtia olisi sisäistetty. Hiukan samanlaista toimintaa kuin huuhaalääkkeiden myyminen ihmisten terveyshuolen siivellä. Greenpeacen kunniaksi on mainittava, että hekään eivät vaikuta innostuneelta UPM:n markkinointirynnistyksestä.

Täydennetään aikaisempaa bioenergia kuvaa vielä Kokoomuksen ja demareiden osalta. Demarien palkki puuttuu, koska he eivät anna ympäripyöreiden lauseiden tueksi lukuja. En ainakaan vielä ole sellaisia löytänyt. Kokoomus antaa tarkempia lukuja, mutta vain sähköntuotantoon. Siellä heidän ajatuksenaan on lisätä bioenergiaa 6.3TWh joka voisi tarkoittaa noin 9 miljoonaa kuutiota puuta. (Erikoisesti he eivät muuten edes mainitse kivihiiltä vuoden 2013 sähköntuotantopaletissaan.)

y-akselilla miljoonaa kuutiota

y-akselilla miljoonaa kuutiota

Vihreät ovat olleet vahvasti (yli)edustettuina omassa energiapoliittisen hölmöilyn kommentaarissani. Tämä ei ole siksi, että muut puolueet olisivat yleensä juuri viisaampia vaan siksi, koska mielestäni jaan Vihreiden arvot monessa asiassa ja siksi virheellinen ja huolimaton analyysi yhdistettynä itsepäisen asiantuntemattomaan perstuntumaan harmittaa erityisen paljon. He ovat minulle ympäristökysymyksissä samaan tapaan ärsyttäviä kuin uskovaiset, jotka puhuvat etiikasta ja moraalista kuvitellen omaavansa niistä jotain erityistä kompetenssia. Etiikka ja moraali ovat minustakin tärkeitä teemoja ja siksi niiden käyttäminen fundamentalistiseen sekoiluun tuntuu erityisen raivostuttavalta.

Aikaisemmin huomautin siitä kuinka yhden jos toisen energia- ja ilmastosuunnitelmat nojaavat huolestuttavan vahvasti bioenergiaan, jonka ilmastovaikutukset (kuten myös ekologiset) on pääosin sivuutettu. Alla vielä päivitetty kuva siitä mitä Keskusta puolue tästä suunnittelee.  Ei ole lienee yllättävää, että he pääsevät kajahtaneisuudessaan selkeälle kärkisijalle. Tuosta kuvaajasta vielä kaiken lisäksi puuttuu arvio heidän biokaasusuunnitelmistaan. Lisäksi he haaveilevat metsäteollisuuden volyymin laajentumisesta myös bioenergiaskenen ulkopuolella. Tämä on tietenkin täysin  loogista. Keskusta kannattaa kaikkea, mikä talikoi rahaa maanviljelijöille. Muut tavoitteet saavat mukautua tähän primääritavoitteeseen. Tässä mielessä pidän Keskustan kantaa vähemmän raivostuttavana kuin Vihreiden. Ainakin se on jossain määrin älyllisesti konsistentti.

y-akselilla miljoonaa kuutiota puuta.

y-akselilla miljoonaa kuutiota puuta.


Lisäys 17.4.2015: Oli pakko…
Mission accomplished

Mission accomplished #energiaremontti2015

Follow me on Twitter

Goodreads

Amnesty international

Punainen risti

Unicef