Tämä menee taas kategoriaaan “Boldly going nowhere“. DENA on arvioinut mitä muutoksia Saksan sähköverkossa tarvitaan heidän Energiewende:nsä seurauksena. “The German distribution networks need to be extended by 135,000 to 193,000 km until 2030. In addition, some 21,000 to 25,000 km of the existing grids need to be modernised. Costs will range between EUR 27.5 and 42.5 billion, the German Energy Agency (dena) said…”

Grid-II.ie

Grid-II.ie (Photo credit: Buck Lewis)

Ts. kaapeleita tarvitaan yli kolme kertaa nykyistä enemmän ja kustannus on melkoinen. Hinta ei tietenkään ole ainut asia vaan on tärkeää  myös ymmärtää mitä rahoilla ostaa. Tässä tapauksessa tämä verkon laajennus tarvitaan tuuli- ja aurinkovoiman integroimiseen ja uusiutuvien nostamiseen 35%-45% tasolle sähköntuotannosta. Tällä hetkellä hiilivapaan tuotannon osuus Saksan sähköntuotannosta on hiukan yli 40%. Parinkymmenen vuoden päästä osuus olisi siis ydinvoiman alasajon jälkeen noin sama tai hiukan alhaisempi edellyttäen, että kustannukset eivät torpedoi suunnitelmia aikaisemmin. Tämä satsaus ei siis tarkoita, että Saksan sähköntuotannon hiili-intensiteetti laskisi seuraavan 20-vuoden aikana.

Vaihtoehtoisesti tuolla verkkoihin upotettavalla summalla voisi ostaa esimerkiksi noin 8GWe ydinvoimaloita. Nämä korvaisivat Saksassa hiilivoimaa, nostaisivat hiilivapaan sähkön osuuden yli 50% ja leikkaisivat Saksan päästöjä liki 10%. Nuo voimalat tuottaisivat (24/7) suunnilleen saman määrän sähköä vuosittain kuin kaikki Saksan tuuli- ja aurinkopaneelit yhteensä ja tekisivät niin vuosikymmeniä sen jälkeen, kun turbiinit ja paneelit ovat tulleet käyttöikänsä päähän. Nyt resurssit käytetään kaapeleihin eikä kukaan ole edes tajunnut brändätä niitä ekokaapeleiksi (…tai siis ilmeisesti on). Ehkä nämä huomiot ovat epäreiluja, koska niitä voi tehdä vain sellaisessa maailmassa missä hiilidioksidipäästöjen alentaminen on jotenkin tärkeää.