Yksi itsestään selvästi marginaalinen, mutta usein hypetetty energianlähde muodostuu maanviljelyksen jätevirroista. Milloin se pitäisi poltaa lämmöksi, milloin muuntaa biokaasuksi autoja varten ja milloin tuottaa sillä sähköä. Suomessa esim. Gasum pokkana väittää Suomen potentiaaliksi 17 TWh. (Greenpeace, Birdlife international jne. puhuvat tilaamassaan raportissa koko EU:n tasolla noin 100TWh:sta vuonna 2020. EU:ssa on kuitenkin noin 100 asukasta kutakin suomalaista kohden. Joku puhuu p..kaa ja itse veikkaan tätä roolia Gasumille.) Biokaasua myydään toistuvasti win-win ratkaisuna, jossa voimme saada bioenergiaa ilman konfliktia ruuantuotannon ja energiantuotannon välillä. Tämä ei pidä paikkaansa. Trade-off on olemassa myös “jätevirtojen” kohdalla.
Ensinnäkin emme ylipäätään puhu jätteistä. Pellolle jäävillä kasvin osilla on roolinsa eroosion estämisessä, hiilen sitomisessa maaperään sekä ravinteina seuraavalle sukupolvelle. Nopea googlaus löytää esimerkiksi tällaisen sivun, jossa kerrotaan ettei jäämistä tulisi poistaa kuin 20-30% tai kenties vielä vähemmän. (Itse asiassa parasta olisi jättää kyntäminenkin väliin. Tämä tosin on helpompaa esim. glyfosaatille tolerantteja GM-lajikkeita käytettäessä, mutta milloinpa ympäristöystävällisyys seuraisi foliohattu-aktivistien kaanonia?)
Olennaisempi asia tämän kirjoituksen kannalta on kuitenkin toisaalla. Katsokaapa seuraavaa kuvaa siitä miltä viljan viljely näytti aikoinaan ja miltä se näyttää nyt. Ennen esim. vehnä tuotti merkittävästi enemmän olkea suhteessa jyvien painoon kuin nykyään. Jalostus on tuottanut lajikkeita, jotka käyttävät yhä suuremman osan resursseistaan jyvien tekemiseen muiden osien kustannuksella. Näette esimerkin tuossa toisessa kuvaajassa, jossa ns. “harvest index”:n kehitys viimeisen noin 100 vuoden ajalta. Kasvu on ollut hyvin merkittävää ja jätevirtojen määrä suhteessa tuotetun ruuan määrään on kutistunut. Tämä on mahtavan hieno asia!
Jos nyt alamme maksamaan tukiaisia ja näin luomaan arvoa maanviljelyksen “jätteille”, luomme kannusteen kääntää kelloa taaksepäin. Kun oljenpolton voitot taataan, luodaan automaatti, joka tuottaa yhä enemmän olkia ja vähemmän ruokaa. Tämä ei tapahdu välttämättä muuttamalla viljelysmaa bioenergiaplantaasiksi vaan siirtymällä enemmän olkea tuottaviin lajikkeisiin. Tällä hetkellä vehnän hinta muuten vastaa noin 4 senttiä/kWh primäärienergiaa. Saksassa biokaasun tuet näyttävät pyörivän jossain 15-20 senttiä/kWh tasolla. Olisimme siis hyvin nopeasti tilanteessa, jossa se tuettu “jätevuo” on viljelijän keskeisin tulonlähde.
6 comments
Comments feed for this article
17/11/2014 at 1:47 AM
myteurastaja
Ovat kuitenkin havainneet että lannan levittämisellä pelloille olisi
kasvua edistäviä vaikutuksia.
Jotenkin muistuu mieleeni että olisin kuullut aiheesta jo aiemmin, ehkä esi-isieni etiäisistä.
http://www.vihreatuuma.fi/puheenvuoro/paskaa-pelloille-fosforin-kierratys-tehostaisi-ruoantuotantoa
18/11/2014 at 6:19 PM
Juha Kinnunen
“Tällä hetkellä vehnän hinta muuten vastaa noin 4 senttiä/kWh primäärienergiaa. Saksassa biokaasun tuet näyttävät pyörivän jossain 15-20 senttiä/kWh tasolla.”
Onko tuo vehnän jyvien hinta?
Uskotko, että jos vehnänjyvistä tehtäisiin biokaasua, siihen saisi tuotantotukea?
Minun havaintojeni mukaan Suomessa oljet paalataan ja jätetään lojumaan johonkin metsänlaitaan. Nuo mätänevät oljet voitaisiin käyttää energiantuotannossa, ja se ei olisi pois ruuantuotannosta. Tuskin kukaan vehnää viljelisi sillä periaatteella, että se syötettäisiin kokonaan biokaasureaktoriin. Siihen on halvempiakin kasveja, jos biokaasun raaka-ainetta viljellä haluaa, ja jo kesantopeltokin tuottaisi raaka-ainetta. Toki niinkin voisi ajatella, että tuo energiakasvin viljelyala tai kesantopelto ovat pois ruuantuotannosta.
Itse en kannata tuotantotukia. Jos esim. oljista haluaa energiaa tuottaa ja sille on jatkuvaa tarvetta, tällainen ratkaisu olisi käytännöllinen: http://riihi.mtk.fi/epaper/products/KV_-2013-02-21/pdfs/article_106_4.pdf
18/11/2014 at 6:30 PM
Jani-Petri Martikainen
Joo, siis jos viljelijä pitää käytännöllisenä tuottaa omiin/naapurin tarpeisiin niin kaikin mokomin.Itseäni tökkii ennenkaikkea tämän myynti jotenkin relevanttina ratkaisuna/vaihtoehtona maan energiahuoltoon ja vieläpä asiana jota pitäisi tukiaisin vauhdittaa. Niillä tuollainen järkeväkin biomassan paikallinen poltto ohjautuu muualle vähemmän fiksuihin kohteisiin.
18/11/2014 at 6:31 PM
Jani-Petri Martikainen
Vehnätonni maksaa ymmärtääkseni nyt noin 160 euroa. Oletin energiatiheyden 15MJ/kg, josta tuo arvio seuraa.
25/12/2014 at 11:23 PM
Eero
Sänki kannattaa nykytiedon mukaan kyntää, koska rikkaruohojen lisäksi siinä päästään eroon taudinaiheuttajahomeista, jotka talvehtivat oljessa ja tarttuvat suorakylvettyyn viljaan.
Viljasta tosiaan maksetaan niin vähän, että alhaisen sakoluvun vilja melkein kannattaa mieluummin laittaa kattilaan. Kuviota sotkee monimutkainen verojen, kieltojen ja tukien verkko, joka on tehnyt maanviljelystä EU-virkamiesten johdolla toimivaa torpparitoimintaa.
22/10/2015 at 3:00 PM
Bioenergia ja tarve kasvaville jätevuorille | PassiiviIdentiteetti
[…] teemaan liittyy myös aikaisempi huomioni viljeltävistä lajikkeista. Jos jätteistä maksetaan, kannataa viljellä lajikkeita, jotka tuottavat enemmän olkea ja […]