Aikaisemman kirjoitukseni pohjalta päädyin lukemaan hiukan enemmän diskonttokoron ympärillä käytyä keskustelua. Löysin tämän Fleurbaeyn ja Zuberin artikkelin, joka oli mielestäni todella kiinnostava ja opin siitä paljon. He keskustelevat siitä mikä perusteltu diskonttokorko on ja kuinka sillä ei pidä olla suoraa yhteyttä esimerkisi markkinakorkoihin. Se mikä diskonttokorko on sopiva riippuu myös siitä kuka kustannukset maksaa ja kuka hyötyy. Kärjistäen: Jos nykyiset rikkaat maksavat ja valinnoista hyötyy suuri joukko tulevaisuuden köyhiä, niin negatiivinen diskonttokorko voi olla perusteltu. (Kannattaa lukea koko paperi läpi, koska siinä kerrotaan myös aiheen ympärillä käydystä keskustelusta ja annetaan viitteitä.) Ei ole vaikeaa huomata, että ilmastokysymyksissä kyse on usein juuri tämän tyyppisistä valinnoista.

Itseäni alkoi tietenkin heti kiinnostamaan mitä mm. negatiivinen diskonttokorko voisi tarkoittaa energiavaihtoehtojen kustannuksille. Oletin samat arvot tuuli- ja ydinvoiman kustannuksille yms. kuin aikaisemmassa kirjoituksessani, mutta lisäsin nyt pääomakustannusten rinnalle myös juoksevat kulut. (Lukuja voi tarkistaa tästä matlab macrosta, jos jotain kiinnostaa.) Tuloksen näytän oheisessa kuvassa. Punainen viiva perustuu OL3:n oletettuun pääomakustannukseen ja sininen viiva perustuu Korean lukuihin. Silloin kun diskonttokorko on jotain “järkevää”, alhainen diskonttokorko parantaa ydinvoiman suhteellista etumatkaa. Korean tapauksessa pääomakustannukset ovat niin pieniä, että trendiä on vaikeampi nähdä, mutta Olkiluodon kohdalla se on selvä. Jos diskonttokorko on hyvin negatiivinen, vaihtoehtojen suhteellinen ero pienenee. Tämä johtuu siitä, että hyvin negatiivisen diskonttokoron ympäristössä pääomakustannuksilla ei ole juuri mitään väliä ja ainoastaan juoksevat kustannukset ovat merkityksellisiä. Ne ovat tuuli- ja ydinvoimalle melko samanlaisia, joten suhdeluku painuu ykkösen nurkille.
Nuclear_vs_Wind_DiscountRate

Jos siis olet sitä mieltä, että meidän on esimerkiksi eettisin perustein harrastettava kaukonäköistä politiikkaa, joka ottaa tulevat sukupolvet huomioon, argumentoit tältä osin alhaisen diskonttokoron ja ydinvoiman puolesta. Jos haluat saada tuulivoiman näyttämään suhteellisesti hiukan paremmalta kannattaa käyttää korkeaa diskonttokorkoa, mutta silloin katu-uskottavuus tulevien sukupolvien puolustajana kärsii. Molempien sovittaminen koherenttiin maailmankuvaan vaikuttaa haasteelliselta. Toisaalta pragmaattinen lähestymistapa voi olla julistaa molempia samaan aikaan ja toivoa, että kohdeyleisö ei huomaa mitä tapahtuu. Luultavasti se on usein melko realistinen oletus.

Advertisements