WWF on julkaissut uuden raportin Suomen metsien hakkuista ja kuinka metsien monimuotoisuuden suojeleminen voitaisiin nivoa yhteen niiden taloudellisen hyväksikäytön kanssa. Raportin johtopäätöksenä on, että metsistä voidaan korjata hiukan nykyistä enemmän puuta mikäli samalla suojelualueita kasvatetaan, FSC-sertifiointia laajennetaan ja kantojen maasta repiminen lopetetaan. Energiapuun ekologistaloudellinen potentiaali voisi tämän jälkeen olla 3 miljoonaa kuutiota nykyistä suurempi. Tämä tarkoittaa primäärienergiassa noin 6 TWh, kun Suomen energian kulutus on n. 400 TWh. Ottaen huomioon kuinka vahvasti yksi jos toinen taho nojaa bioenergian käytön lisäämiseen omissa ilmasto- ja energiasuunnitelmissaan, tämän pitäisi soittaa hälytyskelloja.

Miten WWF:n arvio suhtautuu joihinkin esillä olleisiin vaihtoehtoihin? Näytän ensimmäisessä kuvassa summittaisen vertailun vaaditusta biomassan lisäyksestä eri visioissa.

  1. WWF viittaa WWF:n tuoreeseen raporttiin. (Tilattu Gaia Consulting Oy:ltä)
  2. Ilmastostrategia  viittaa kansalliseen energia- ja ilmastostrategiaan vuosimallia 2013
  3. Vihreät A perustuu Vihreiden vaihtoehtoon Fennovoimalle
  4. Metla viittaa Metlan arvioon taloudellisesti kestävästä hakkuupotentiaalista (poimin luvut WWF:n raportista)
  5. Greenpeace A perustuu Greenpeacen “Energiavallankumousmalliin A” (vuoteen 2030 asti)
  6. P. Lund 2007 viittaa artikkeliin, joka on Suomen energiapolitiikkaa kritisoineen professorijoukon taustamateriaalia.
  7. Vihreät B perustuu Vihreiden Ilmasto- ja energiaohjelmaan. (Lisäsin siihen myös palkin flopiksi osoittautuneeseen ruokohelpeen, koska ilmeisesti sen jättämä aukko suunnitelmassa pitää paikata jollain.)
BioTavoitteet

Kuva 1: Bioenergiasuunnitelmien vaatima biomassan määrä (miljoonaa kuutiota) nykyisen kulutuksen päälle. Ensimmäisenä WWF:n arvioima ekologistaloudellinen potentiaali (n. 3 miljoonaa kuutiota lisää). Palkeissa on epävarmuuttaa mm. sen osalta millainen puumäärä vaaditaan puusta tehtävän biokaasun tuotantoon. (Arvasin, että ilmastostrategian visioima n. 3TWh biokaasua vaatii n. 3 miljoonaa kuutiota puuta.)

Minä näen kuvassa tiettyjä ongelmia. Kaikkien esitettyjen vaihtoehtojen vaatima puumäärä on rajusti korkeampi kuin se mitä WWF arvioi ekologisin perustein kestäväksi. Laajamittaisen puunpolton järkevyys ilmastonmuutoksen torjunnassa taas on ollut kyseenalaista jo pitkään. Kansallisessa strategiassamme tätä teemaa käsitellään muuten seuraavasti:

41)Bioenergiaa koskevien kestävyyskriteerien valmistelussa pyritään varmistamaan, että kriteerit eivät muodostu sellaisiksi, että ne vaarantaisivat tai
estäisivät kestävien kotimaisten biomassojen käytön energiantuotannossa ja siihen liittyvissä tukitoimissa.

42) Lisäksi pyritään varmistamaan, että kestävän biomassan poltto on päästölaskennassa myös jatkossa hiilineutraalia.

Itse tulkitsen tämän seuraavasti. Kestävyyskriteerit rakennetaan sellaisiksi, että puunkäyttöä lisätään riippumatta siitä onko se ekologisesti tai ilmaston kannalta järkevää. Päästölaskennassa strategiana on taas ylläpitää denialismia bioenergian ilmastovaikutuksista. Olen ylpeä, kun maallani on näin hieno strategia #sarkasmia.

Laitan tähän loppuun vielä summittaisen arvion siitä kuinka vahvasti erilaiset esillä olleet vaihtoehdot nojaavat bioenergiaan. Kuten on ilmeistä, bioenergiapotentiaalin rajoittaminen WWF:n esittämälle tasolle romuttaa nämä visiot. (Greenpeacen skenaario nojaa suhteessa vahvemmin tuulivoimaan. Heidän ideanaan on, että melkein kaikki Suomen sähkö tuotetaan tuulivoimalla. Keskustelua tämän tuotannon integrointihaasteista tai -kustannuksista ei yllättävää kyllä heidän “vallankumouksestaan” löydy.)

BioPaino

Kuva 2: Summittainen paino mikä eri vaihtoehdoissa bioenergialle annetaan energian tuotantopäässä. Varoitus: tämä on summittainen arvio, jossa osassa on verrattu tuotettavaa sähkön määrää (TWh) ja osassa primäärienergiaa. Joissain lämpöpumput taas laskettiin energiatehokkuuden alle. Luvut eivät siis ole keskenään vertailukelpoisia ja antavat lähinnä indikaation siitä kuinka pahasti visio lässähtää, jos bioenergialle aletaan asettamaan ekologisia tai ilmastoon liittyviä reunaehtoja.

Päivitetty 23.2.2015: Tässä tuore Robert Wilsonin blogikirjoitus biomassan rooolista EU:ssa. Suurin osa EU:n uusiutuvasta energiasta on juuri biomassan polttoa ja tästä suurin osa on puuta. Kaikesta tuuli- ja aurinkovoimahypetyksstä huolimatta biomassan osuus ei edes ole laskenut viimeisen kymmenen vuoden aikana.

Päivitetty 12.3.2015: Kuvien P. Lund 2007 palkeissa on häikkää. Tuollaisena niihin on summattu yhteen paperin taulukossa 2 kerrotut primäärienergia potentiaalit eri biomassan lähteille. Sähköntuotannon osalta siellä kuitenkin tarkoitettiin, että kokonaispotentiaalista koottaisiin 10TWh lisäsähköä vuoteen 2020 mennessä. Tämä tarkoittaa, että etenkin kuvassa 2 P. Lund 2007:ssä punainen palkki on liian dominoiva ja palkin korkeus pitäisi laskea 18 TWh tasolle. Alla tältä osin (summittaisesti) korjatut kuvat.

Corrected1Corrected2