“Tuulivoimaloiden ei tarvitse olla kasvottomien suuryritysten omistamia.” kertoo Lähienergia jutussaan. Kaksi “kasvokasta” pohjalaista yrittäjää (Kari Komsi ja Jaakko Niemi) ovat rakennuttaneet itselleen tuulivoimalan.
“Paikallisen omistuksen myötä tuotannon tulot eivät karkaa suurten yhtiöiden mukana muille maille.”
Mutta mutta… mistä nämä tulot tulevat ja kuka ne saa? Tulot tulevat tietenkin syöttötariffista (10.53 senttiä/kWh vuoden 2015 loppuun ja 8.35 senttiä/kWh 9 vuotta sen jälkeen), jonka maksaa muu yhteiskunta (pääosin Teuvan kunnan ulkopuolella). Tulot taas menevät voimaloiden omistajille eli tässä tapauksessa kahdelle “kasvokkaalle” yrittäjälle. Jos tämä kyseinen voimala toimii 25% kapasiteettikertoimella, parivaljakko tienaa sillä vuodessa liki 600000 euroa ensimmäiset kolme vuotta ja noin 450000 vuodessa yhdeksän vuotta sen jälkeen…yhteensä noin 6 miljoonaa. Jos voimalan elinikä on 20 vuotta ja sen tuotannosta saa 5 senttiä/kWh hinnan 12 vuoden jälkeen, tienestäjä tulee vielä tuohon päälle noin 2 miljoonaa. Jutussa ei kerrota voimalan hintaa, mutta jos arvioimme hinnan 1.5 miljoonaa/MW tasolle se on maksanut ehkä 4 miljoonaa. Luultavasti ihan hyvä diili yrittäjille ja onnittelut vain heille. Lähes riskivapaata voittoa molemmille pyöreästi kaksikertaa suomalaisen keskipalkan verran.
Kysymys: Mikä mahdollisti pääsyn tämän yhteiskunnan tarjoaman mukavan etuuden piiriin?
Vastaus: Mahdollisuus löytää 4 miljoonaa euroa nurkista lojumasta. Jos etuuden ennakkoehtona on suurten pääomakasojen omistaminen, ei liene ole yllättävää, jos hyöty valuu ennen kaikkea niille, joilla on paljon varallisuutta. Tiedän olevani hiukan kummallinen, mutta jos minulta kysytään, niin mieluummin maksan sähkölaskuni vaikkapa “kasvottomalle” kunnalliselle sähköyhtiölle kuin saan (kenties kuvalla varustetun) laskun yhteiskunnan hyväosaiselta. Jos tuulivoimaloita halutaan rakentaa, miksi valtio tai kunnat eivät rakenna niitä suoraan ja rahoita tätä vaikka nostamalla veroja niille, joilla on varaa miljoonien investointeihin yksityisinä ihmisinä? Nykyinen tapa on ilmiselvästi regressiivinen. (Toisaalta joskus vaikuttaa siltä, että nykyisessä kielenkäytössä poliittisesti korrekti termi tällaiselle kylä- tai kaupunkitason plutokratialle on “energiademokratia” tai jotain vastaavaa höttöä. Oli miten oli, sokeus tulo- ja varallisuuseroista on hyvin silmiinpistävää lähienergiasta ja hajautetusta tuotannosta puhuttaessa. Tästä hiukan lisää myös aikaisemmassa kirjoituksessani.) Ehkä regressiiviselle politiikalle voi olla järkeviäkin perusteita, mutta koska koko ongelma piilotetaan kivalta kuulostavan yhteisöllisyys-höpötyksen taakse, ei niitä (kenties) järkeviäkään perusteita koskaan kuule.
Toki ymmärrän miksi nykyinen tapa on valittu. Se luo äänekkään tyytyväisten hyötyjien joukon lobbaamaan, kun taas kustannukset jaetaan kaikkien kesken. Kustannukset per henkilö ovat alussa alhaiset, jonka vuoksi kukaan ei valita. Toki tilanne muuttuu kustannusten noustessa ja poliittinen tuki valitulle linjalle alkaa murentua. Tämä on jo nähty monessa maassa. Ilmastopolitiikan kannalta tämä on tietenkin tuhoisaa, mutta sen pohtiminen vaatisi tavallista kaukokatseisempaa ajattelua.
9 comments
Comments feed for this article
06/08/2014 at 9:46 PM
ristoi
En ole jyrkästi eri mieltä kirjoittajan kanssa, vaan kuitenkin yritän hakea erilaista näkökulmaa samaan asiaan.
“Paikallisen omistuksen myötä tuotannon tulot eivät karkaa suurten yhtiöiden mukana muille maille.”
Tuota pitäisin eräänä aitona plussana siinä tilanteessa, että tuulimyllyjä ollenkaan rakennellaan.
Pääomien kasaantuminen on toki valitettavaa, ellei se satu minun kohdalleni. Vaan kasaantuminen ulkomaille on vielä huonompi asia kuin kasaantuminen kotimaahan.
Tiettyä sympatiaa koen maaseutua kohtaan, mutta mitään kannattavaa toimintaa en ole keksinyt, mitä siellä voisi harjoittaa, paitsi metsän kasvatus. Peltojakin maaseudulla on parempi pitää kuin kaupungissa, vaan kannattavuus …
No, eihän nuo tuuliropellitkaan sitten ole aidosti kannattavaa toimintaa, vaan esimerkkitapauksessa sentään fyysiset haitat jäävät pääosin rakentajien omille maille, että sekin on moneen muuhun verrattuna plussaa. Ja tavallaan niissä hyödynnetään sitä runsasta asumatonta maapinta-alaa, joka on miltei ainoa maaseudun kilpailuetu taajamiin verrattuna.
Valitettavaahan on, että me kaikki kannamme tuulimyllyjen taloudelliset haitat. Tämä vaatisi valtakunnan tason järkeä energiapolitiikkaan.
07/08/2014 at 6:25 AM
Jani-Petri Martikainen
Joo. Maaseudulla on ihmisiä joiden on hankalaa muuttaa kaupunkeihin ja jonkin verran toimintaa sielläkin tarvitaan ja ehkä muun yhteiskunnan on hyvä tätä välillä subventoida. Minusta on vain tärkeää, että asioista puhutaan suoraan niin, että harjoitettu politiikka olisi mahdollisimman tehokasta suhteessa siihen mikä tavoite oli. Tuulivoimaloiden kautta Teuvan kuntaan kahdelle yrittäjälle tulee tässä esimerkissä tuloja, mutta argumentti itse seudun tukemisesta jää nojaamaan jonkinlaiseen trickle-down efektiin näiltä seudun hyvätuloisilta muille. Jos tuetaan, niin yhtä hyvin vastaava summa voitaisiin myös siirtää suoraan Teuvan kunnan pankkitilille. Se kumpi on tehokkaampi tapa tukea maaseutua vaatii keskustelua. Muitakin kuvioita voi tietenkin kuvitella.
07/08/2014 at 12:50 AM
myteurastaja
No eipä pohjalaanen uskalla essiintyä ies omalla nimellään, joka olkoon häpiäksi maakunnalle, liekö Ville Komsin velikin kaiken muun lisäks?
Liekö häänkin laulujen lunnaat männööt sammaa tiet kuin Sillanpään
tuulimarssilaulun ja parahtelee sijoittajia osallistumaan tuulivoimansa alasajjoon veronmaksajien tuella, tiiä hänt?
Ilkka Mononen.
07/08/2014 at 6:12 AM
hannuko
En sanoisi riskittömäksi. Se on täysin ilmastohysterian jatkumisen varassa.Jos liike romahtaa (mikä on vääjäämätöntä ellei ilmasto ala kohta taas lämpenemään), menevät projektiin sijoitetut rahat kuin tuhka tuuleen. Itse en tästä syystä sijoittaisi euroakaan mihinkään joka ei pärjäisi ilman valtion tukia.
07/08/2014 at 9:36 AM
Juha Kinnunen
Komppaan hannuko:ta. Energia-alalla poliittinen riski on korostunut verrattuna moneen muuhun alaan (= liiketoimintaan). Tätä tuulivoimatukea tuskin muutetaan, koska poukkoilun takia Suomen maine investointiympäristönä kärsisi entisestään.
08/08/2014 at 8:18 AM
Rauli Partanen
Sillä aikaa toisaalla:
http://www.tekniikkatalous.fi/rakennus/kahdelle+tunturille+rahdattiin+reilut+tuhat+kuormallista+betonia/a1001727
“Kittilän ja Sodankylän rajalle rakennetaan 17 tuulivoimalan puisto kahdelle tunturille… Kunkin voimalan perustuksiin tarvitaan noin 600 kuutiota betonia. Betonia on kuljetettu tuntureille yli tuhat kuormallista… Kuolavaara-Keulakkopään tuulipuiston omistaa englantilainen sijoitusyhtiö Impax Asset Management.”
Veroeuroni siellä käytössä…
*****
Maaseudun kannattavasta toiminnasta… Kärjistän hieman ja sanon että koko maailmantalous lepää sataprosenttisesti maaseudun ruuantuotannon varassa. (samaan hengenvetoon, useimmat maaseudulla asuvat eivät ole tekemisissä ruuantuotannon kanssa, mutta voivat toisaalta olla edellytys sille että täällä viitsii se ruuantuottajakaan asua, ainakaan täysjärkisenä). Mutta tämä on tosiaan laajempi keskustelu, jonka käyminen esimerkiksi puolue-ideologian bunkkereista ei johda oikein mihinkään…
08/08/2014 at 8:28 AM
Jani-Petri Martikainen
Joo, tietenkin (robotteja odotellessa) maaseudullakin pitää olla elämää, koska ruokaa tarvitaan. Se on toisaalta monipiippuinen juttu, että missä päin se ihmisten ruoka tuotetaan ja millaista tuottavuutta tuotannolta odotetaan. Itse olen sillä tavalla globalisaation suuntaan kallellaan, että en usko optimin perustuvan esim. vaatimukseen nykyisten kansallisvaltioiden omavaraisuudesta.
08/08/2014 at 8:47 AM
Rauli Partanen
Mäkin olisin mielelläni, mutta geopoliittinen tilanne on se mikä on, ja epävarmuudet siellä johtavat jonkinlaiseen tarpeeseen omavaraisuuden tavoittelussa. Se ei siis ole tuotannon tehokkuuden kannalta läheskään optimi, mutta toisaalta ihmiset eivät toistaiseksi tunnu tulevan niin hyvin juttuun keskenään (perimmäisistä syistä voidaan olla montaa mieltä) että olisi järkevää ja perusteltua heittäytyä täysin kansainvälisten ruoka-markkinoiden saumattoman toiminnan varaan näin kriittisessä asiassa.
Maailmanhallitusta odotellessa…? 🙂
ps. (tuota robottiriippuvaisuutta pitää myös miettiä turvallisuusnäkökohdasta – jenkeissähän tosin käsittääkseni paikoin puimurit jo ajelevat pelloilla lähes itsekseen gps-paikannuksen ohjastamina – jos google saa autot ajamaan liikenteen seassa turvallisesti, niin kai nyt puimuri muusta liikenteestä tyhjällä pellolla pysyy?)
17/08/2014 at 3:22 PM
Tuulivoiman syöttötariffit: mihin ne päätyvät? | PassiiviIdentiteetti
[…] syöttötariffit jäivät kiinnostamaan aikaisemman kirjoitukseni jälkeen. Elämme maassa missä nämä tuet ja niiden saajat ovat julkisia joten […]