Toissa vuonna WWF:n Earth Hour onnistui ylittämään ärsytyskynnykseni infernaalisilla kynttilöillään. Nyt tässä onnistuttiin jo ennen itse tapahtumaa. Helsingin kaupungin ympäristökeskus, WWF ja ilmastoinfo ovat järjestämässä 29.3 “Suomen ensimmäistä hiilivapaata keikkaa”. Miten tämä tehdään? Polkemalla pyörää.
“Haluamme osoittaa, että hyvät bileet voi järjestää myös hiilivapaasti tuotetulla polkusähköllä. Fossiilisen energian kulutus on ilmastonmuutoksen suurin aiheuttaja.”: Ympäristökeskuksen tiedottaja Jussi Karmala
Aikaisemmin opimme jo, että ne Earth Hourin aikana sytytetyt kynttilät aiheuttavat enemmän päästöjä kuin se päällä ollut energiansäästölamppu. Tarkastellaan nyt oppimisen ilosta hiukan noita polkemisen ilmastovaikutuksia, kun se ei näytä kiinnostavan tapahtuman järjestäjiä. (Moni osaa jo arvata mihin tämä taas päätyy. Tämä on niin ennustettavaa, että se kyllästyttää minuakin.) Jos poljet polkupyörällä kevyesti, metabolismi nousee nähtävästi n. 50W. (2000 kcal päivässä ruokaa implikoi n. 100W keskimääräistä metabolismia.) Jos vauhti kiihtyy, teho voi nousta selvästi tuota korkeammaksi, mutta käytetään nyt tuota 50W watin arviota. Kuinka suuri osa tästä puuskutuksesta päätyisi akkuun? Sanon 20%. Mikä se tarkka luku on ei ole olennaista. Olennaista on kuitenkin se, että tuosta ruumiin korkeammasta metabolismista ainoastaan pieni osa päätyy sähköksi ja loppu hukkuu lämpönä yms. ympäristöön. Sähköksi siis päätyy siis energiaa n. teholla 10 W.
IPhonen akkuun voi varastoida n. 5 Wh sähköä eli sen lataaminen tuolla kevyellä tahdilla veisi noin puoli tuntia. Jos verkkosähkö aiheuttaa 500 g CO2 päästöjä per kWh, puhelimen lataus aiheuttaa n. 2.5 gramman päästöt. Energia säilyy. Mistä energia pyöräilyyn tuli? Tämä energia tuli ruuasta. Millaiset päästöt ruoka aiheuttaa? Vastaus tähän riippuu ruokavaliosta, mutta jotta olemme mahdollisimman optimistisia oletamme pyörän satulaan vegaanin, jonka ravinto aiheuttaa n. 4 kg CO2 päästöjä per päivä. 2000 kcal kulutuksella tämä tarkoittaa 1.7 kg CO2 päästöjä/kWh (“primäärienergiaa” ruokana). Tämä on huomattavasti enemmän kuin n. 1 kg CO2/kWh (sähköä) päästöjä joita hiilivoimalassa tuotettu sähkö aiheuttaa. Kun vegaani lataa IPhonen akun polkemalla puoli tuntia polkupyörällä, hän aiheuttaa siis n. 40 g hiilidioksidipäästöjä. Tämä on yli 15 kertaa enemmän päästöjä kuin mitä akun lataaminen verkkosähköllä aiheuttaa. Vaikka tässä arviossa on varmasti epävarmuuksia on selvää, että lihasvoiman energiatehokkuus on hyvin alhainen.
Jos muuten arvioimme systeemin painoksi 15 kg ja materiaalien energiakustannuksiksi n. 30 MJ/kg, laitteen valmistus vaati noin 125 kWh energiaa. Jotta Iphonen akkuihin on ladattu edes tuon verran sähköä, laitetta on käytettävä n. 25000 kertaa. Jos käyttökertoja on 10/päivä, niin kuluu noin seitsemän vuotta ennen kuin hyötyenergiaa on “tuotettu” saman verran kuin mitä valmistus vaati. Mahtavatkohan pyörät olla vielä käytössä 7 vuoden päästä? Entä maankäyttö? Jos vegaanimme kuluttaa n. 1kg geneeristä ruokaa päivässä ja tämä ruoka on tuotettu tilalla, jossa maasta revitään ruokaa keskimäärin 3000 kg hehtaarilta, 1W homo sapiensin metabolismia vaatii n. 10 neliömetriä viljelysmaata. Se ylimääräinen 50W metabolismia pyörän satulassa siis takavarikoi jostain (polkemisen ajaksi) n. 500 neliömetriä viljelysmaata. Jos vegaani elää metsästä kerätyillä marjoilla, sienillä yms. vaadittu pinta-ala on hurjasti suurempi. Tuon alan voisi myös säästää vaikkapa luonnolle. (Villi ajatus eikö totta?)
No tietenkin ele on symbolinen, mutta miksi väittää sitä hiilivapaaksi? Polkemista perusteellaan näin…”Pyörän polkemisessa konkretisoituu se, että energiaa ei ole ihan helppo tehdä, ja siksi sitä kannattaa säästää. Pyörää joutuu polkemaan ihan tosissaan, jotta sillä saa kännykän ladattua“: ympäristöasiantuntija Pirjo Jantunen. (Sivuutan energian “tekemisen” muristen.) Joku toinen voisi vetää tästä sen johtopäätöksen, että koska sähkön tuottaminen ihmislihaksin on vaikeaa, sähkö kannattaa tuottaa toisin. Jos kuopan kaivaminen on rankkaa teelusikalla, ei siitä seuraa kaivinkoneen käytön hölmöys. Siitä seuraa vain oivallus teelusikan käytön typeryydestä (paitsi jos olit hakemassa tekosyytä olla kaivamatta kuoppaa). Lisäksi onko nyt niin, että symbolisia eleitä ilmastonmuutoksen torjumiseksi ei ole tarpeeksi? Jos ei ole, niin eikö voisi keksiä symbolista elettä, jonka vaikutus ei olisi juuri päinvastainen sille mitä tavoitellaan?
WWF antaa toki vinkkejä muista tavoista viettää Earth Hour-tempausta. Ehdotuksia ovat esim. tulishow, kynttiläkulkue, kokoontuminen nuotion ääreen, kynttiläuinti ja luistelutapahtuma roihujen tai lyhtyjen valossa.
Siitä vain hiilijalanjälkiä laskemaan ja toivottavasti roihut sammutetaan nopeasti lopputuloksen tultua selväksi. Toki ymmärrän, että näin ei tietenkään toimita, koska kyse ei “oikeasti” ole päästöjen vähentämisestä vaan ympäristötietoisen identiteetin esittelystä. Tietoisuuden ei tarvitse olla todellista, jos kohdeyleisö on pihalla. Mitä vähemmän vaikutusten arviointeja tehdään sitä varmemmin kohdeyleisö on pihalla ja siksi arviointeja ei kannata tehdä.
P.S. Huomasin, että tapahtuma ärsyttää myös Steve Aplinia Atlantin toisella puolella osin samanlaisista syistä. “How did such a dumb idea as Earth Hour jump across such a big ocean? I think it is because Earth Hour, like all greenwash, is just so easy. It really is easy to pile into a gasoline-powered SUV and drive into the center of a city and wander around admiring the soft, romantic light from all those paraffin candles. That the WWF is spending so much money running ads to get people to partake in such meaningless exercises shows that its ideas tank has run empty.”
19 comments
Comments feed for this article
29/03/2014 at 12:13 PM
Jonas Biström
Hei, pidin laskelmaasi kiinnostavana, itse pyöräilen paljon ja olen miettinyt sen tehokkuutta liikkumismuotona silloin tällöin.
Haluaisin kuitenkin nostaa esiin sen että tapahtuman tavoite on, kuten huomautat tietynlaisen ilmaston ystävän identiteetin rakentaminen. Ja sitä varten onkin toissijaista mitä toiminta faktisesti on, ja ensisijaista mikä kokemus on ja miten ihmiset toimivat sen jälkeen. Eli jos (itse en ole tästä ollenkaan varma) Earth Hour saa ihmiset tukemaan tiukempaa ilmastopolitiikkaa, ja toimimaan niin että sitä saadaan, niin se on onnistunut tapahtuma. Se että onko tämä se vaikutus niin sitä ei voi arvioida sen perusteella että onko tapahtumassa tehtävät teot ilmastoystävällisiä vai ei. Toki voi argumentoida että todella ilmastoystävälliset teot lisäävät perimmäisen tavoitteen onnistumisen todennäköisyyttä.
Laajemmin ongelmana on se että miten saat ilmastonmuutoksesta jotain mihin yksilö voi toimillaan osallistua helposti mutta tunteita ja ajatuksia herättävästi. Parhaimmassa tapauksessa niin että samalla muutetaan politiikkaa. Ei ole kauhean helppo keksiä niitä toimia, joista voisi rakentaa onnistuneen tapahtuman.
Siksi näen että Earth Hour tapahtuman kritiikki on tärkeää, mutta sen kärjen soisi olevan siinä että mitkä on ne syyt että se ei johda suurempaan ilmastopolitiikan edistymiseen, eikä se että mikä on tapahtuman ilmastojalanjälki (koska se ei tule kovinkaan monelle osallistujalle mieleen, jolloin se ei myöskään vaikuta kovinkaan paljon tapahtumaan).
Itse olen yrittänyt keksiä parempia tapahtumia, mutta vähän huonolla tuloksella, mikä hävettää jo itsessään..
Hyvää viikonloppua,
Jonas
29/03/2014 at 12:37 PM
Jani-Petri Martikainen
Kiitos kommentista. Olen pääosin ihan samaa mieltä. On toki totta, että tällaisista tempauksista on hyötyä mikäli ne vaikuttavat asenteisiin, mutta toisaalta asenteilla ei ole suurta väliä mikäli faktat ovat hukassa ja lähestymistapa pohjaa mutuun ja siihen, että konventionaaliset ennakkoluulot hyväksytään totuutena (osin siksi, koska näin on helpompi tavoittaa suuri yleisö). Näistä tempauksissa ei tulisi pönkittää hölmöjä käsityksiä vaan korjata niitä niin, että harjoitettu politiikka kohdentuu paremmin. Toinen ongelma on se, että keskustelu on niin pahasti polarisoitunutta, että iso osa ihmisistä pitää näitä ituhippien sekoiluna ja valitsevat sen vuoksi juuri päinvastoin kuin toivoisi. Tähän WWF et al. eivät tietenkään ole yksin syyllisiä, mutta jotain sieltäkin päin pitäisi tehdä, jotta vaikkapa persut kokisivat ilmastokysymyksen omakseen. Tätä ei ratkaista “vihreiden” toimesta vaan siihen tarvitaan kaikki mukaan. Hyvää viikonloppua sinullekin!
29/03/2014 at 5:59 PM
Jani-Petri Martikainen
Itse asiassa huomasin, että on olemassa WWF CandleHour app, joka muuttaa puhelimen “kynttiläksi”. Tämä olisi päästöjen kannalta hyvä, mutta toisaalta “tuntuu”falskilta. Tässä ongelma on siinä, että ihmisille tulee höpöolo vääristä asioista.
29/03/2014 at 6:28 PM
Jari KolehmainenJ
Käyväthän ihmiset treenaamassa esimerkiksi salilla muutenkin. JOS tässä tapahtumassa pyörää polkeva ihminen ottaa sen treenin kannalta (esim. jättää salitreenin tämän takia väliin), silloin tästä ei synny yhtään “ylimääräisiä” päästöjä ja säästetään verkkosähkön aiheuttamat päästöt. Joka tapauksessa polkijan kunto kohenee, mikä vaikutus verkkosähköllä tuotetulla akun lataamisella jäisi kokonaan pois. Jos sähkö tuotettaisiin verkkosähköllä ja nyt pyörää polkeva ihminen hyppisi bileissä mukana, tulisi päästöjä sekä verkkosähköstä että ihmisen kiihtyneestä metaboliasta. Vaikka laskelmasi onkin mielenkiintoinen, en siis kuitenkaan ole ollenkaan varma siitä, että tuo on oikea tapa laskea asiaa.
29/03/2014 at 6:57 PM
Jani-Petri Martikainen
Kiitos kommentistasi! Jos kyse on liikunnasta, niin voihan sen sanoa että päästöt olisivat tapahtuneet kuitenkin. Ei se silti nollapäästöistä ole. Päästöt minimoituvat, kun velttoillaan ja käytetään lihaksia mahdollisimman vähän. Se on epäterveellistä, mutta ei päästöjen minimointi ole välttämättä sopusoinnussa yksilön terveyden kanssa.
29/03/2014 at 7:37 PM
Jari KolehmainenJ
Todellisten seurausten laskeminen lienee mahdotonta. On totta, että velttoilu tuottaa vähiten päästöjä. Toisaalta tämä voi johtaa sairauksiin, joiden hoitaminen taas tuottaa päästöjä. Jos yksilö kuitenkin velttoilun ja sairauksien seurauksena kuolee normaalia nuorempana, päästöt minimoituvat tehokkaimmalla mahdollisella tavalla. Tämä ei taida kuitenkaan olla tavoitteena?
29/03/2014 at 7:51 PM
Jani-Petri Martikainen
No ei ainakaan omana tavoitteenani. Toisaalta ei ole myöskään energiankulutuksen minimointi. Esim. olen melko varma, että sähkö on helpompaa dekarbosoida kuin energia ravinnossa. Siinä mielessä lihasvoimaa tuskin kannattaa koskaan ilmastosyin edistää. Olisi muuten kiinnostavaa tietää terveydenhuollon päästöistä. Kummalla oikeasti olisi suuremmat elinkaaripäästöt: hulttiolla joka kuolee nuorena sairastellen vai terveet elämäntavat omaavalla, joka elää 100 vuotiaaksi… viimeiset 20 v. kenties laitoksessa? Vastaus ei vaikuta itsestäänselvyydeltä.
29/03/2014 at 8:29 PM
Jani-Petri Martikainen
Sinänsä ei ole muuten vaikeaa arvioida ihmisten lihasten potentiaalia. Jos metabolismi on noin 100W ja pystymme jollain hightech vaatteilla yms. nappaamaan tuosta 5W talteen sähkönä (hurjan optimistinen arvio minusta), niin koko maassa potentiaalia on n. 25MW eli n. 0.25 % kulutuksesta. Luultavasti liian alhainen, että siitä kannattaisi välittää koskaan.
29/03/2014 at 11:54 PM
Mauno Männistö
Voi hyvää päivää, mikä fail tämä kirjoitus on. Hiilijalanjälki tulee siitä hiilidioksidista, mikä lisätään systeemiin; tässä tapauksessa ilmakehä. Hiilidioksidi ei lisäänny puuta polttamalla, koska se on hiiltä, joka on varastoitunut puuhun sen kasvaessa. Hiilijalanjälki kasvaa _vain_ polttamalla fossiilisia polttoaineita.
Kannattaisiko ensin päivittää yleissivistys, ennen kuin alkaa tällaisia aivopieruja päästelemään?
30/03/2014 at 8:12 AM
Jani-Petri Martikainen
Kannattaa ehkä perehtyä asiaan hiukan syvällisemmin. Bioenergia ja ruoka eivät ole nollapäästöisiä. Aiheesta on suuret määrät tutkimuksia joista voi oppia lisää, mutta tässä nyt muutama linkki alkuun pääsemiseksi.
IPCC maanviljelyksen ilmastovaikutuksista
Ilmastopaneelin tuore raportti siitä kuinka Suomessa maanviljelyksen hiilijalanjälkeä voisi tehokkaimmin pienentää
Suomenkielinen Sampo Soimakallion tuore luento bioenergian ilmastovaikutuksista
Suomen ympäristökeskuksen tuore tutkimus metsäenergian päästöistä
Väärinkäsityksesi on valitettavan yleinen ja sen korjaamisessa mm. ympäristöjärjestöillä voisi olla merkittävä rooli. Ikävä kyllä siellä moni on jakanut tämän saman käsityksen ja rakentanut omat visionsa puunpolton varaan olkoonkin, että tämän vision tieteellinen pohja on murentunut alta pois, (jos sitä koskaan olikaan).
31/03/2014 at 10:16 AM
Kata
Mauno taisi puhua vain puupolton hiilidioksidipäästöistä. Puupoltosta syntyneitä hiilidioksidipäästöjä kyllä pidetään yleisesti hiilineutraaleina, vaikka poltosta aiheutuukin muita päästöjä. Liikenteen päästöihin Mauno ei tainnut tässä puuttua?
Joissain tapauksissa biopolton käyttö vähentää myös mm. rikkidioksidi- ja hiukkaspäästöjä verrattuna fossiiliseen polttoaineeseen. Itseasiassa välillä puupoltto vähentää myös ihan hiilidioksidipäästöjäkin verrattuna fossiiliseen polttoon, vaikka niitä ei “periaatteessa” tarvitse kauheasti huomioida, koska tiedätkin tämän hiilinieluperiaatteen. 🙂
31/03/2014 at 10:20 AM
Jani-Petri Martikainen
Pidetään yleisesti ja se on väärin. Kannattaa lukea ja kuunnella noita Maunolle antamia linkkejä. Maankäyttö aiheuttaa päästöjä myös puunpoltossa. Se, että puunpolttoa pidetään sopimuksissa päästöttömänä on virhe, joka pitäisi korjata.
31/03/2014 at 10:09 PM
Anomuumi
Höh. Jos puussa on vain siihen sen kasvaessa varastoitunutta hiiltä, niin mitäs öljyssä sitten on? Se on sitä samaa kamaa, ne puut ovat kasvaneet vain paljon pidemmän aikaa sitten. Mikä aikamääre on riittävä, jotta energiamuoto olisi uusiutuvaa? 100v kasvanutta puuta on ok polttaa, mutta miljoona vuotta sitten kasvanutta puuta (öljy, hiili) ei ole?
Itse kannattaisin jotain fiksua aurinkofarmia saharaan. Energian voisi varastoida vedyksi ja kuljettaa eteenpäin.
03/04/2014 at 6:32 PM
Puhdasta teknologiaa historian hämäristä | PassiiviIdentiteetti
[…] Ehkä omistaja päättää käyttää säästyneet varat Thaimaan matkaan tai super-eettisesti sähköä tuottavaan kuntopyörään, jonka valmistus luultavimmin vaatii enemmän energiaa kuin mitä laitteella koskaan tuotetaan? Tai […]
03/04/2014 at 6:39 PM
Mikko Kinnunen (@MikkoKinnunen4)
Useimmat ihmiset syövät meillä muutenkin hieman liikaa, eikä liikunta (esim. polkeminen) välttämättä lisää syöntiä lainkaan. Tässä tapauksessa polkeminen ei siis tuota yhtään lisäpäästöjä verrattuna tilanteeseen, jossa koko polkeminen olisi jätetty väliin. Kaikki lihastyö on silloin säästöä verrattuna verkkosähköön.
03/04/2014 at 7:19 PM
Jani-Petri Martikainen
Kyllä se energia aina jostain tulee. Kulutus on pienempi, kun sen pyörän jättää väliin ja laihduttaa.
03/04/2014 at 7:29 PM
kyl65
Huom. Polkemisessa syntyneen “hien poisto” kuluttaa myös energiaa joka myöskin nostaa päästöjä!
03/05/2014 at 12:17 AM
jaska
Maan tuntia pitäisi viettä vihreiden valotikkujen valossa. Ne symboloisivat kestävää vihreää energiantuotantoa.
28/03/2015 at 8:28 AM
Taantumusta pukkaa… | PassiiviIdentiteetti
[…] ja korvaamaan ne merkittävästi enemmän päästöjä aiheuttavilla kynttilöillä (lisää murinaa täällä). Tämä ilmeisesti auttaa jotenkin ilmaston muutoksen torjumisessa. Tässä parempi tapa. Tuijota […]