Suomen lähienergialiitto kertoo kuinka Suomi häviää kuulemma taas Ruotsille ilmastomaaottelussa. En nyt viitsi puuttua jo tutuksi käyneeseen tapaan sivuuttaa ne keskeisimmät tekijät (vesivoima ja ydinvoima) miksi ruotsalaisen päästöt ovat alhaisempia. Sen sijaan uteliaisuuteni heräsi, kun huomasin meidän pärjäävän paljon Ruotsia huonommin jossain CCPI-barometrissä, joka mittaa menestystymistä “ilmastonmuutoksen hidastamisessa”. Ruotsin sijoitus oli 4 ja suomen 37. (Oikeasti sijoitukset olivat 5 ja 38, mutta väliäkö tuolla. Sijoja 1-3 ei jaettu ja Tanska oli ykkönen.) Mikä tällainen barometri on?
CCPI_sample

Suuntasin sivulle oppimaan lisää ja ohessa kuva kärkisijoista. Indeksistä kerrotaan, että päästötason painotus on 30%, päästökehityksen 30%, uusiutuvan energian 10%, energiatehokkuuden 10% ja ilmastopolitiikan 20%. Mutta, mutta… kuten kuvasta näkyy (sininen palkki) kaikkien kärjen maiden päästötasot ovat Germanwatch:n mukaan melkein samat. Kuinka tämä on mahdollista, kun per capita päästöt ovat Saksassa 9 tonnia , Tanskassa 8.3, Ranskassa 5.6 ja Ruotsissa 4.7?

Kaivan syvemmälle ja löydän indeksiä tarkemmin kuvaavat tiedot. Esitän ne oheisessa kuvassa. Indeksin kummalliset päästötasot johtuvat siitä, että “Emissions Level” ei tarkoita päästötasoa. Take that Oxford English Dictionary! Vain neljäsosa tästä kategoriasta tulee kasvihuonekaasupäästöistä. Eli indeksissä ilmastonmuutoksen kannalta keskeisimmällä tekijällä on vain 7.5% painoarvo.
CCPI_howto

Ja miksi muuten “Primary Energy per Capita” on indeksissä mukana? Eihän ilmastonmuutos siitä johdu. Indeksin tekijät opastavat: “Under the assumption that energy will never be abundant, this indicator is an important complement to per-capita emissions. This indicator also takes into account energy that has been supplied by low-CO2 but possibly non-sustainable technologies such as nuclear power and/or large hydropower.” Suomeksi: “Haluamme indeksissä antaa miinuspisteitä energiankulutuksesta, koska meistä tuntuu siltä. Lisäksi miinuspisteitä annetaan siitä, jos maan päästöt ovat alhaisia keinoin, joista me ei tykätä.” Kategoria “Target performance Comparison” ei myöskään liity suoraan aiheeseen. Siinä indeksin tekijät piirtävät maalle hyväksymänsä päästökäyrän vuodesta 1990 eteenpäin ja vertaavat maan todellista päästökäyrää tähän. Tästä voi saada tuloksena ihan mitä tahansa tekijät haluavat. Indeksin ilmastonmuutoksen kannalta keskeisin osa alue on siis nyt sössitty. Mission accomplished!

“Development of Emissions” kategorialla on 30% paino ja se tarkastelee kuinka paljon päästöt ovat kussakin alakategoriassa muuttuneet. Tällä ei ole kuin parhaimmilaankin epäsuora yhteys ilmastonmuutokseen, koska hyvän arvosanan voi saada korkeilla päästöillä kunhan vain “derivaatta” on suuri. Päästöjen pilkkominen eri sektoreille on myös hölmöä, koska se antaa mahdollisuuden parempaan arvosanaan vaikka päästöt kasvaisivat. Esim. alentamalla kaikkien muiden sektoreiden päästöjä nopeasti samalla, kun yhden sektorin päästöt kohoavat enemmän kuin mitä päästöt muualla vähenivät.

Uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden kategorioilla ei myöskään ole suoraa yhteyttä ilmastonmuutokseen. Sikäli kun yhteys on olemassa, tämä olisi jo ilmeinen per capita päästötasossa. Muu on joko saman asian laskemista mukaan kahteen kertaan tai bonuspisteiden jakamista ideologisten mieltymysten perusteella… siis uudelleen, koska tätä tehtiin jo “Emissions level” kohdassa. Ilmastopolitiikalla ei myöskään ole suoraa yhteyttä ilmastonmuutokseen. Jos yhteys on olemassa, myös se näkyisi maan päästötasossa. Muu on kuumaa ilmaa (,jonka ilmastoa lämmittävä vaikutus jonkun pitäisi tarkistaa). Tämä kategoria antaa vielä uuden mahdollisuuden ujuttaa omia mieltymyksiä indeksiin. Valitettavasti en löytänyt numeerista esimerkkiä siitä kuinka Germanwatch laski CCPI arvon jollekin maalle. Perustuen ylläolevaan tämän esimerkin näyttäminen tuskin parantaisi indeksin uskottavuutta. (Ehkä juuri siksi esimerkkiä ei anneta…vai löytääkö joku sen?) Hupaisasti he kuitenkin antavat tuloksensa kahden desimaalin tarkkuudella. Harva osaa kvantifioida omat mieltymyksensä noin tarkasti!


Minusta tällaisen indeksin voisi tehdä kunnollakin keskittymällä olennaisiin asioihin. Millaiset maan kulutuksen päästöt ovat? Lisäpisteitä ei pitäisi saada siitä, että oman kulutuksensa päästöt siirtää toiseen maahan. Millaiset maankäytön päästöt ovat? Ehkä voisi perehtyä myös ruokatottumusten päästövaikutuksiin, mutta tämä voisi myös sisältyä maankäytön päästöihin. Lopuksi pitäisi kertoa jotain siitä kuinka paljon maa on tähän asti päästöjä aiheuttanut.

Summa summarum. Tässä meillä on ilmastonsuojeluindeksi, josta ainoastaan 12.5% liittyy suoraan ilmastonmuutokseen (per capita päästöt ja metsien hakkuiden vaikutukset). Kun asiasta huolestuneet mittaavat menestystä tällaisilla mittareilla, onko ihme mikäli edistystä sen todellisessa merkityksessä ei tapahdu? Roskaa sisään, roskaa ulos. Germanwatch indekseineen ansaitsi juuri paikkansa minun mustalla listallani.

Täydennys 22.8.2013. Kritiikitöntä raportointia indeksistä suomen kiellellä mm.: