Äsken mediaa kiersi tutkimus, jossa todettiin melkein kaikkien ilmastontutkijoiden olevan sitä mieltä, että ilmastonmuutos johtuu lähinnä ihmisten toimista. Mm. Dan Kahan otti tämän tutkimuksen vastaan sarkastisesti. Hänen lempiteemojaan on “kultuurisen kognition” vaikutus esimerkiksi siihen kuinka tieteellistä tietoa voi tai ei voi tehokkaasti kommunikoida. En ollut aikaisemmin lukenut hänen kirjoituksiaan, mutta tutustuessani niihin huomasin olevani hänen huomioistaan pääosin samaa mieltä. Ihmiset eivät ole tunteettomia ja objektiivisia informaation käsittelijöitä vaan suodattavat informaatiota käyttäen omaan maailmankuvaansa sopivia suodattamia. Mikäli oikeakin informaatio tulee paketissa, jonka yksilö kokee uhkaavaksi, informaatio tai sen merkitys torjutaan tavalla tai toisella.

Pahoin pelkään, että ilmastokeskustelussa juuri tämä on yksi niistä keskeisistä ongelmakohdista, koska ilmastonmuutoksen torjunta yhdistetään niin vahvasti vaihtoehdottomaan ja usein poliittisen kartan vasemmassa reunassa viihtyviin aktivisteihin. Itse asiassa toiset heistä aktiivisesti ruokkivat tätä mielikuvaa ilmeisesti sen vuoksi, koska se sopii heidän muihin mieltymyksiinsä niin hyvin. He tuntuvat nauttivat siitä, että voivat jäsentää maailman mustavalkoisena. Jos oma toiminta ruokkii polarisaatiota, niin se on vain hyvä asia, koska silloin hyvikset erottaa selvemmin pahiksista. Suurin osa väestöstä ei kuitenkaan elä näiden “hyvisten” sisäpiireissä ja heidän roolinsa on mm. tehokkaassa ilmastopolitiikassa täysin keskeinen.

Dan Kahan toteaa mm.:

People have a stake in protecting the social status of their cultural groups and their own standing in them. As a result, they defensively resist—close their minds to consideration of—evidence of risk that is presented in a way that threatens their groups’ defining commitments.

But this process can be reversed. When information is presented in a way that affirms rather than threatens their group identities, people will engage open-mindedly with evidence that challenges their existing beliefs on issues associated with their cultural groups.”

Tarvitsemme siis monipuolisempaa viestintää ja vaihtoehtoisia tapoja reagoida ongelmiin. Tarvitsemme sellaisia tapoja torjua esim. ilmastonmuutosta, jotka eivät uhkaa niitä asoita mitä suurin osa ihmisistä pitää itselleen tärkeinä. Viestit, joissa julistetaan vain yhtä totuutta ja annetaan ymmärtää, että “maailma pelastuu” kunhan vain kaikki ihmiset tulevat samanlaisiksi kuin milloin minkäkin köyden päässä heroiisesti riippuva aktivisti, ovat haitallisia. Sen lisäksi, että ne ovat haitallisia ne ovat vääriä. Ranska ja Ruotsi saavuttivat merkittävimmät ja nopeimmat päästövähennykset 80-luvulla ydinvoimalla ilman tuuli- tai aurinkovoimaa, ilman energiankulutuksen leikkaamista ja samalla, kun talous kasvoi nopeasti. He siis rikkoivat kaikkia normiympäristökeskustelun pyhiä lehmiä. Kannustan kaikkia huolellisesti perustellen rikkomaan lisää!