Mäkihyppääjä Washington Post:ssa

Tämä blogi väittää sisältävänsä pohdiskeluja lähinnä energia, ilmastonmuutos- ja ympäristökysymyksistä. Nyt on kuitenkin korkea  aika käsitellä myös mäkihyppyä ilman sen suurempaa pohdiskelua. Omapa on blogini…deal with it!  Luulin viime päiviin saakka, että bussipysäkeillä näkynyt Kansallistalkoot-mainoskampanja oli keräys esim. sotaveteraaneille, mutta törmättyäni nettimainoksiin tajusin, että hyppääjät keräävätkin rahaa itselleen. Aamulla …öööh…perehtyessäni metaanipäästöjen ilmastovaikutuksiin, törmäsin oheiseen Washington Postin artikkeliin työnantajan ja piereskelevän työntekijän välisistä suhteista. Juttuun toi lisämaustetta suomalaisen mäkihyppäjään hiljainen hätähuuto-mainos.

En ymmärrä huippu-urheilun pointtia ja on ollut hauskaa huomata, että tämä keräys on hoidettu ilmeisellä ammattitaidolla ja ilman rahankeräyslupaa. Tavallaan noiden mainosten ilmestyminen ulkomaiseen mediaan on myös kiinnostavaa. Elleivät kiinnostukset mäkihyppyyn ja suolentoimintaan (tai metaanin ilmastovaikutuksiin) korreloi vahvasti keskenään, nuo mainokset läiskäistään ruutuun IP-osoitteen perusteella. Koska mainostaja ei varmaankaan voi täysin kontrolloida mainoskanavaa, on riski tahattomalle “adbusters”-efektille suuri. Sillä medialla mikä mainoksen näyttää, on itsesuojeluvaiston takia motiivi pitää mainoksia silmällä niin, etteivät esim. rasvaimumainokset päädy nälänhätää käsitteleviin juttuihin. Mäkihyppääjien mainokset päätynevät siis suurella todennäköisyydellä juuri niihin juttuihin millä ei ole mitään merkitystä. Ehkä se on niille ihan oikea paikka?