Solar Array

Valmista tämä… (Photo credit: Voice0Reason)

Yleensä energiakeskustelussa kilowattitunneista puhutaan ikään kuin niillä ei olisi eroa. Tämä on tietenkin väärin, kun puhutaan energiantuotannosta, jonka on tarkoitus palvella ihmisten tarpeita. Oletetaan nyt kaksi täysin ilmaista energiantuotantovaihtoehtoa. Toista vaihtoehtoa me voimme kontrolloida ja toinen riippuu säästä. Molemmat kuitenkin tuottavat keskimäärin saman energiamäärän vuodessa.

Sähkönkulutus ei kuitenkaan ole satunnaista vaan siinä on järkevä rytmi johtuen kellonajasta, vuorokausista, viikonlopuista, pyhäpäivistä ja vuodenajoista. Suomessa suurin osa sähkönkulutuksesta on päällä jatkuvasti. Itseasiassa, jos katsomme teollisuusmaiden kapasiteetin käyttöastetta huomaamme, että se on yleensä jossain 80% tuntumassa (tai enemmän). Suomen kohdalla se on yleensä ollut 80-90%, mutta finassikriisin aikana käyttöaste putosi alle 65%. Moni on sitä mieltä, että silloin ei ollut kivaa. Tämä metriikka ei ole suoraan sama asia kuin esimerkiksi tehtaan päällä oleminen 80% ajasta, mutta on suuntaa antava ja tarkoittaa sitä, että leijonan osa tuotannosta on jatkuvaa ja alhaiset kapasiteetin käyttöasteet ovat merkki talouden kriisistä.

Coal cars in Ashtabula, Ohio (taken Sept. 26, ...

…ilman tätä, kiitos. (Photo credit: Wikipedia)

Koska tuotanto pysähtyy ilman teholähdettä, teholähteen kapasiteettikerroin rajoittaa tuotannon kapasiteetin käyttöastetta. Jos teholähde on aina päällä, on ainakin teoreettinen mahdollisuus ajaa koneita 24/7 ja lähestyä 100% kapasiteetin käyttöastetta. Jos taas tuotamme saman määrän yrittäen käyttää teholähdettä, jonka kapasiteettikerroin on alhaisempi (tuuli ehkä 25%, aurinkosähkö Suomessa alle 10% jne.), on koneet mitoitettava huipputehoa varten vaikka ne suuren osan ajasta olisivatkin vajaakäytössä. Tällöin laitosten pääomakustannukset ovat korkeampia vähintäänkin teholähteiden kapasiteettikertoimien suhteessa. Tämä on merkityksetöntä vain, jos pääomakustannuksia ei ole.

Itse asiassa mikäli laitos ei ole täysin automatisoitu myös työvoiman tarve riippuu teholähteestä. Aina päällä olevan laitoksen työvoiman tarve on vakaa ja ennustettava, kun taas vaihtelevalla teholla toimiva laitos joutuu joko juoksuttamaan työvoimaa töihin tehon ollessa päällä ja lähettämään työntekijät kotiin tehon kadotessa tai sitten maksamaan työntekijöille vaikka he eivät tuottaisikaan mitään.

Jos luotettava teholähde korvataan epäluotettavalla, mihin suuntaa se yhteiskuntaa ajaa? Koska tämä siirtymä nostaa pääomakustannuksia kaikkialla, se suosii aloja missä pääomia ei kulu paljon. Kun pääomien rooli korostuu, paineet työvoimakustannusten hillitsemiseen kasvavat. Eli alhaisemmat palkat ja huonommat työehdot työntekijöille. Koska työntekijät eivät tee töitä kalliiden ja mutkikkaiden laitteiden kanssa, ei heidän koulutukseensa kannata panostaa. Jos työvoima hengailee suuren osan ajasta odottamassa tehoa, jolla töihin voisi ryhtyä, työn tuottavuus ja sitä kautta yhteiskunnan hyvinvointi laskee. Tämä suunta on juuri päinvastainen sille mihin kukaan täysjärkinen haluaisi kulkea.

Epäluotettava teholähde voidaan muuttaa luotettavaksi energian varastoinnilla, mutta tekniikkaa jolla tämä voitaisiin tehdä riittävässä skaalassa ei ole olemassa, koska kustannukset ovat aivan liian korkeita. Jos varastointia yritetään, on sen kustannukset laskettava tuotantokustannuksiin mukaan, mutta näin ei keskustelussa koskaan tehdä. Toinen vaihtoehto on rakentaa epäluotettava teholähde toimimaan luotettavan teholähteen varassa. Tämä on kiertoilmaus fossiilisten polttoaineiden poltolle ja on se lähestymistapa mitä nykyään harrastetaan. Se joka tätä suosii samalla, kun ilmaisee syvää huoltaan ilmastonmuutoksesta, on tekopyhä.

Koska toiset lobbaajat visioivat teollista yhteiskuntaa, joka pyörii liki täysin joko tuuli- tai aurinkosähkön varassa, olisiko liikaa pyydetty, että alan teollisuus näyttäisi ensin esimerkkiä ja söisi omaa keitostaan. He voisivat demonstroida kuinka he:

  1. rakentavat laitteensa käyttäen sitä teholähdettä mitä he haluavat muiden käyttävän…
  2. tekevät sen ilmaston kannalta riittävän alhaisin päästöin ja…
  3. tekevät tämän kustannuksin, jotka eivät ole merkittävästi korkeampia kuin kilpailijoiden.

Ei tällaisen demonstraation järjestäminen olisi vaikeaa. Miksi koko yhteiskuntaa pitää käyttää koekaniinina, kun teoriaa voidaan testata pienemmässäkin mittakaavassa?