Tämä alkaa olla jo uusi Greenpeacen pohjanoteeraus. A-vitamiinin puute tappaa yli puoli miljoonaa alle 5-vuotiasta lasta vuosittain ja kenties noin puoli miljoonaa sokeutuu. Jo pidemmän aikaa on ollut ilmeistä, että geenimuuntelulla voidaan kehittää riisi, joka sisältää enemmän beta-karoteenia ja auttaa tämän puutostilan korjaamisessa. (Älä kysy miten beta-karoteeni tähän liittyy. En tunne yksityiskohtia. Wikipedia voi varmaan opastaa :-)). Greenpeace on (tietenkin) vastustanut tätä hurjan vaarallisena ja vastuuttomana samaan aikaan, kun tiedeyhteisön mielestä geenimuuntelun riskit eivät ole sen suurempia kuin tavallisenkaan jalostuksen (kirjallisuus tästä ulottuu kuuhun, mutta lue vaikka tästä, tästä ja tästä). Mitään terveyshaittaa geenimuunnelluista tuotteista ei ole havaittu (suhteessa “tavalliseen” ruokaan) siitä huolimatta, että sadat miljoonat ihmiset ovat niitä syöneet ja olleet niiden kanssa tekemisessä jo vuosikymmeniä.

Nyt tutkijat ovat siis vahvistaneet, että GM-riisi voi toimia tehokkaana A-vitamiinin lähteenä. Tämä tulos on ristiriidassa Greenpeacen väitteiden kanssa nähtävästi “vain” noin tekijällä 75. Sen sijaan, että GP toteaisi olleensa väärässä ja korjaisi väitteitään he ovat aloittaneet hysteerisen ihmisten pelottelukampanjan. Tutkimus on kuulemma ollut kamalan epäeettinen ja lapsille on syötetty geenimuunneltua ruokaa (kamalaa!).

Ei täysin rehellinen kuva vaaditun riisin määrästä.

Tämä heijastelee minusta laajempaa ongelmaa monissa ympäristöjärjestöissä ei vain Greenpeacessä.  Omaa tunnetilaa käytetään indikaattorina siitä onko jokin asia “hyvää” vai ei. Jos ei saa kivaa ja “luonnollista” oloa geenimuunneltua ruokaa ajatellessa, niin sitten se on epäeettistä. Kun tutkittu tieto on ristiriidassa tunnetilan kanssa, tieto sivuutetaan ja tiedettä demonisoidaan. Konkreettiset oikeiden ihmisten elämää parantavat asiat halutaan estää siksi, koska on  fantasioitu joku toinen maailma, jossa näitä ongelmia ei ole. Jos A-vitamiinin puutos on ongelma, niin annetaan esimerkiksi “niksi” syödä monipuolisemmin.

Uskovaisten fundamentalistien moraalimaisemat ovat samalla tavalla vinossa. Epäinhimillinen käytös tässä maailmassa rationalisoidaan sillä hyvällä mitä siitä seuraa omassa mielikuvitusmaailmassa. Homoja voi ja suorastaan pitää potkia, koska homous on oikeasti valinta eikä siinä mielessä ole edes oikeasti “olemassa”.Lisäksi potkimalla homoja pääsemme taivaaseen ja tokihan sitä hyötyä pitää asiallisessa moraalikeskustelussa punnita niiden “haittojen” kanssa mitä homojen potkiminen aiheuttaa. Koska taivaassa kaikilla on äärettömän kivaa, niin mikä tahansa äärellinen sortaminen reaalimaailmassa on tietenkin OK.

“Soap, soup, and salvation” opastaa Pelastusarmeija, mutta fundamentalistit keskittyvät lähinnä tuohon pelastukseen ja sivuuttavat kaksi ensimmäistä. Omasta mielestäni vain niillä on merkitystä (paitsi jos “salvation” termin haluaa uudelleen määritellä vaikkapa koulutukseksi). Fundamentalistit  ovat varmasti usein vilpittömiä uskossaan ja kuvittelevat tekevänsä hyvää kertomalla omasta utopiastaan. Onko kuitenkin liikaa vaadittu, että he eivät aktiivisesti estäisi hyvien asioiden tekemistä tässä reaalimaailmassa missä suurin osa meistä elää? He voivat ihan vapaasti edistää utopiaansa sen jälkeen, kun tärkeämmät asiat on saatu hoidettua. Jos koet tieteen ja tekniikan aikaansaaman muutoksen ensisijaisesti uhkana, tarvitset terapiaa. Jos elimistösi ei saa riittävästi A-vitamiinia, tarvitset A-vitamiinia ja yksi hyvä lähde voi hyvinkin olla sopivasti geenimuunneltu riisi. Lukiessasi tätä kirjoitusta pari pikkulasta kuoli tai sokeutui A-vitamiinin puutostilan seurauksena.