Olikohan se Kekkonen, joka väänti Kummisetä II sitaatin “Keep your friends close, and your enemies closer.” muotoon: ”Pitää olla ystävät läheltä ja viholliset kaukana.”? (Luulin itsekin sitä Machiavelli-sitaatiksi. Aina oppii uutta.) Jotenkin tämä tuli tragikoomisella tavalla mieleen selaillessani Jared Diamondin mainiota kirjaa “Collapse”. Ennen vanhaan joku maya-kuningas tuskin olisi nimittäin ymmärtänyt tuota lausahdusta. Ensinnäkin rajallinen tiedonsiirtokyky olisi tehnyt mahdottomaksi kaukaiset viholliset. Mikä vihollinen se sellainen on, jonka kanssa ei ole lainkaan tekemisissä? Toisekseen kuljetuskapasiteetin puute rajoitti sotatoimia rajusti. Koska edes hevosia ei ollut, oli sotajoukkion ruoka kuljetettava kantajien selässä. Koska kantajat taas söivät samaa ruokaa kuin sotilaat, ei joukkio voinut päästä kovin kauas pelloiltaan ennen kuin oli käännyttävä takaisin kotiin syömään. Tuossa tilanteessa viholliset oli pakko hankkia läheltä, koska muuten heitä vastaan ei olisi voinut rettelöidä. Näinhän siinä sitten kävikin ja yhtenäistä laajaa Maya valtiota ei koskaan syntynyt. Syntyi vain joukko toisiaan vastaan sotivia pieniä kuningaskuntia.