Itseäni kummastutti IPCC:n tapa julkistaa lehdistötiedote uusiutuvan energian erikoisraportistaan ilman, että itse raportti oli saatavilla kuin yli kuukautta myöhemmin. Koko raportti on muhkea lukupaketti ja siinä on paljon hyvääkin asiaa. Se ei ole tietenkään kattava esitys ilmastonmuutoksen aiheuttamista teknisistä haasteista, koska esim. ydinvoima ja CCS on rajattu tarkastelun ulkopuolelle sivulla -1. Koko erikoisraportin tarve on luultavimmin siinä, että toiset haluavat raportin josta ideologisesti väärät vastaukset on siivottu pois. Aikaisemmissa raporteissaan IPCC on käsitellyt myös ydinvoimaa ja todennut sen halvimmaksi tavaksi alentaa CO2 päästöjä. (Ihan purematta näitäkään raportteja ei voi lukea.Niissä mm. siteerataan Storm van Leeuwenin ja Smithin tuloksia ydinvoiman elinkaaripäästöistä, mikä on naurettavaa asiaa tunteville. Tokihan siellä siteerataan myös asiallisempia lähteitä.)
Nyt kun koko raportti on julkistettu, on paljastunut (luin tästä Mark Lynasin blogista), että lehdistötiedotteessa mainittu skenaario perustuu nähtävästi Greenpeace aktivisti Sven Tesken työhön yhdessä euroopalaisen uusiutuvia edistävän teollisuuden lobbausjärjestön kanssa. Teske on myös IPCC raportin pääkirjoittajia joten hän on ollut itse arvioimassa oman työnsä uskottavuutta ja siis edistämässä omaa työtään IPCC:n varjossa. Tällainen ei valitettavasti edistä IPCC:n uskottavuutta mainittavasti. Sääli… Kun tiede politikoituu, tuloksena on huonoa tiedettä. Kun huonoa tiedettä käytetään politiikassa, tuloksena on huonoa politiikkaa. Kaikki kärsivät.
Lisättäköön vielä, että en ole sitä mieltä, että Greenpeacen, muiden järjestöjen tai teollisuuden lobbaajien kontribuutiot pitäisi sysätä automaattisesti syrjään.Mikäli niiden tieteellinen taso on riittävä,ne tulee hyväksyä harkittavaksi siinä missä akateemisetkin tutkimukset. Mutta se, että raportin pääkirjoittajana on ilmeisen sitoutunut taho, ei ole hyväksyttävää. Samoin se, että tiedotustilaisuudessa raportoitiin suureen ääneen juuri Tesken skenaariota kymmenien muiden sijasta, ei osoittanut hyvää harkintaa. Tämä skenaario on kuitenkin “outlier” ja suurin osa muista skenaarioista päätyy huomattavasti alhaisempaan uusiutuvan energian potentiaaliin. Kun tiedoitus hoidettiin näin, monelle jäi varmasti käsitys, että IPCCn mielestä 80% ihmiskunnan energiantarpeesta voidaan tuottaa uusiutuvilla vuoteen 2050 mennessä. Suurin osa skenaarioista ei päätynyt tähän lopputulokseen. Konsensus oli, että uusiutuvilla voi olla huomattavasti nykyistä suurempi rooli, mutta yksin niillä ei päästä vaadittaviin päästövähennyksiin.Yli puolet tarkastelluista 164:stä skenaariosta päätyi siihen, että ei-uusiutuvilla katetaan vuonna 2050 yli 70 prosenttia ihmiskunnan energiantarpeesta.