Saksassa ollaan suuressa viisaudessa päätetty sammuttaa kaikki maan ydinreaktorit vuoteen 2022 mennessä. Tämä poistaa heiltä hiiletöntä energiantuotantokapasiteettia jolla on tuotettu noin 150TWh sähköä vuosittain. Mitä tämä tarkoittaa Saksan CO2 päästöjen  kannalta? Tässä oma arvaukseni.

Saksassa on maaliskuussa sammutettu arviolta noin 8GW edestä ydinvoimatehoa. Normaalisti Saksa on ollut keski-Euroopassa sähkönviejä (keskimäärin n. 1.4GW:n teholla vuonna 2007), mutta ydinvoimaloiden sammutus teki siitä sähköntuojan. Nyt Saksa tuo sähköä noin 2 GW teholla. Tuon osuuden CO2 päästöt lasketaan nyt muiden synniksi, mutta noin 6GW:n edestä ydinvoimaa korvataan muilla lähteillä. Oma arvaukseni on, että korvaava energianlähde on ensisijaisesti hiili. Oli miten oli käytän nyt korvaavan energianlähteen päästöarviona hiukan alhaisempaa 800g CO2/kWh arvoa. Jos  energiankulutus pysyy vakaana (Saksassa se on ollut melko vakaa viimeiset 10 vuotta),  tänä vuonna Saksa siis tuottaa ydinvoimaa korvaavaa tuotantoa noin 40TWh edestä mikä tarkoittaa noin 32 miljoonaa tonnia CO2:a. Prosentteina tuo tarkoittaa CO2 päästöjen nousua noin 4% vuoden 2010 tasosta. Jos sähköntuonti pysyy ensi vuonna samalla tasolla,  päästöt nousevat noin 5% vuoden 2010 tasosta tämän päätöksen seurauksena. Mikäli Saksa käynnistää uutta kapasiteettia niin, että he palaavat omavaraiseksi puhutaan ehkä uusista noin 56 miljoonan tonnin  päästöistä eli 6-7% noususta vuoteen 2010 verrattuna.

Jos loputkin ydinvoimalat suljetaan, päästönousu Saksassa voi olla 120 miljoonan CO2 tonnin luokkaa eli noin 15% Saksan tämän hetkisistä päästöistä. Vertailun vuoksi mainitsen, että vuonna 2000 Saksan päästöt olivat noin 835 miljoonaa tonnia, kun ne viime vuonna olivat 826.5 miljoonaa tonnia. Ts. edessä oleva päästöjen nousu on massiivisempi kuin ne kosmeettiset päästövähennykset mitä Saksa on viimeisen 10 vuoden aikana saavuttanut.

Monia asioita voi tietenkin tapahtua, jotka sotkevat näitä arvioita. Jos esim. finanssikriisi sotkee maailmantalouden uudelleen, voivat Saksan vientikoneen päästöt pudota samalla tavalla kuin mitä nähtiin vuonna 2009 jolloin Saksan bruttokansantuote laski melkein 5%. Ilman uutta kriisiä Saksan BKT ylittänee tänä vuonna finassikriisiä edeltäneen tason. Viime vuoden liki neljän prosentin BKT:n kasvu nosti Saksan päästöjä melkein 5%, joten suotuisa talouskasvu voi nostaa päästöjä vielä tässäkin blogikirjoituksessa arvioitua enemmän.