Helsingissä on ilmeisesti mielenkiintoa kieltää maalämpökaivojen rakentaminen. Ymmärrettävästi kilpailuvirasto ei ole asiasta innoissaan. Itse en ole myöskään vakuuttunut suunnitelman järkevyydestä. Sen toki ymmärrän, että maalämpöä käyttävät talot kuluttavat enemmän sähköä ja näin ollen syövät sähkön ja lämmön yhteistuotannon hyötysuhteita. Mikäli maalämpöä käyttävät talot saavat sähkönsä esimerkiksi Helsingin energian yhteistuotantolaitoksista, ei päästövähennyksiä luultavasti synny. (Toisaalta jos nämä talot saavat sähkönsä hiilivapaasta lähteestä, päästövähennykset ovat oikeita.)

Mikäli huoli ilmastonmuutoksesta on aito meidän on joka tapauksessa tähdättävä energiantuotantoon, joka on hiilivapaata sekä sähköntuotannon, että lämmityksen osalta. Lyhyellä tähtäimellä tämä on Helsingin kaltaisessa kaupungissa varmasti yksinkertaisinta korvaamalla nykyiset yhteistuotannon voimalaitokset yhteistuotantoon suunnitellulla ydinvoimalalla (tai voimaloilla…riippuen siitä mikä on kustannusten ja huoltovarmuuden kannalta järkevintä). Sen sijaan pidemmällä tähtäimellä voi hyvinkin olla järkevämpää siirtyä lämmöntuotannossa lämpöpumppujen suuntaan ja maksimoida voimalaitosten sähköteho, lämpötehon kustannuksella. Tämä siksi, koska sähkö on energian muotona lämpöä arvokkaampaa ja lämpöpumput mahdollistavat yli 100% hyötysuhteet, mikä on yhteistuotannon laitoksilla mahdotonta. Minusta vaikuttaa lyhytnäköiseltä lukita energiantuotanto nykyisen kaltaiselle pohjalle vain siksi, että tavoitteena on suojata monopolia ja minimoida nykyisen kaltaisen energiantuotannon kustannuksia ja ympäristövaikutuksia. Järkevämpi tavoite on pyrkiä pois lokaalista minimista globaalin minimiin. Uskon, että tähän toimivin keino on yhteistuotantoon rakennetut ydinvoimalat joiden sähkötehoa voidaan tulevaisuudessa nostaa lämpötehon kustannuksella vastaamaan sähkön ja lämmön muuttuvaa suhteellista kysyntää.

Tällä hetkellä kuluttuja maksaa Helsingin energialle lämmöstään noin 5 snt/kWh, kun sähkönhinta on 7,05 snt/kWh. (Ero ei ole suuren suuri ja jos lämpöpumppu tuottaa esimerkiksi 3kWh lämpöä kutakin sähkö kWh kohden…) Lämpöpumpun taloudellinen kannattavuus varmasti riippuu keskeisesti sen eliniästä ja asennuksen ja huollon kustannuksista. Mielenkiintoinen tilanne voi syntyä mikäli kotitalouksilla on mahdollisuus ostaa sähköä spotti-hintaan, joka vaihtelee rajusti. Oletetaan esimerkiksi, että verkossa on huomattava määrä tuulivoimaa keskellä yötä milloin kulutus on alhainen. Tämä voisi ajaa spotti-hinnan hyvin alas. Tällaisessa tilanteessa toisille energiantuottajille voi olla kannattavaa pumpata vettä vesivoimaloidensa taakse, jotta vesivoimaa riittää myytäväksi myöhemmin hintojen ollessa korkeampia. Jos kotitalouksilla olisi mahdollisuus samaan, ne voisivat lämmittää talonsa sähköllä/lämpöpumpuilla yöllä sähkön ollessa halpaa ja talon eristys pitäisi lämmön sisällä seuravaa hintaminimiä odotellessa. Tämä voisi olla yksityisille kannattava strategia. Kokonaisedun kannalta se tuskin on kuitenkaan järkevää, koska sitä halpaa sähköä oli verkossa alunperin vain kaikkien yhdessä maksamien tukiasten vuoksi.