Suhtaudun nykytilanteessa epäillen moniin energianlähteisiin, joita ympäristön tilasta huolestuneet laajalti kuitenkin kannattavat. Yksi näistä on tuulivoima. Minulla on pari keskeistä syytä skeptisyyteeni

  1. Nykyinen tuulivoima kapasiteetti rakennetaan fossiilisten voimalaitosten varaan eikä siitä irralleen. Tuulivoima on “stand-alone” ratkaisu vasta silloin sen tuottamaa energiaa varastoidaan niin paljon, että se voi itse toimia omana reservinään. Tällaista varastointia ei (ymmärtääkseni) kukaan laitoksia pystyttävä aio rakentaa.
  2. Tuulivoima ei edes periaatteessa tuota lämpöä ja näin ollen se ei tee mitään lämmityksestä aiheutuvien Co2 päästöjen pienentämiseksi
  3. Hinta

Keskityn nyt tässä tuohon viimeiseen kohtaan antamalla joitain suuruusluokka-arvoita siitä kuinka paljon ylimääräistä ihmiskunta maksaa siitä ilosta, että nykytekniikalla tuotetaan jännite-eroja töpseliin ehdoin tahdoin tavalla, josta tulee toisille kosherolo. Nämä arviot eivät ole sinänsä tuulivoima spesifisiä vaan pätevät toki muihinkin energianlähteisiin joiden korkeampaa hintaa puolusteellaan ideologisella puhtaudella.

Arvoidaan, että koshersähkön ja ydinvoiman hintaero on 4 senttiä/kwh. Tämä on nykyään varmasti alakanttiin, varsinkin kun verkkoinvestoinnit ja varavoima lasketaan koshersähkön kustannuksiin mukaan. (Suomessa: “Hallinnollisesti määrättävä tuulivoiman tavoitehinta olisi 8,35 senttiä/kWh”. Kun OL3:n rakentaminen aloitettiin, arviot tuotetun sähkön hinnasta taisivat olivat alle 3 senttiä/kWh. Myöskin jo toimivat reaktorit ovat omistajilleen selvästi voitollisia, joten tuo 4 senttiä kWh tuskin on alakanttiin)

Maailman sähkönkulutus on 17.48 biljoonaa kWh. Jos siis (laskennallisesti) korvaamme tuosta 15 biljoonaa kWh kalliimmalla kosher-valinnalla halvemman vaihtoehdon sijaan, kuinka paljon ihmiskunta joutuu tästä valinnasta itseasiassa maksamaan?

Mikäli sähkönkulutus ei kasva seuraavan 40 vuoden aikana ihmiskunta kuluttaisi siis noin 15.00 biljoonaa kWh*40= 600 biljoonaa kWh. Vaihtoehtojen välinen hintaero vastaa siis 24000 miljardin euron summaa. Jos tämä jaetaan tasaisesti 40 vuoden ajalle (unohdetaan kaikki korot yms.), tämä tarkoittaa 600 miljardia euroa vuodessa (ja noin 20000 euroa sekunnissa). Tämä olisi siis se meno, joka on maksettu ideologisin perustein halvempien vaihtoehtojen kustannusten päällä. Koska luku ei ehkä itsessään kerro paljoakaan, niin suhteutetaan sitä rahoitukseen mitä ihmiskunta on onnistunut suuntaamaan tai harkitsee suuntaavansa muihin hankkeisiin.

  1. Vuonna 2007 OECDn jäsenmaat antoivat julkista kehitysapua yhteensä 66 miljardia euroa.
  2. 1/3 tonni viljaa kaikille ihmiselle (vehnän hinta 200 dollaria/tonni) maksaa noin 300 miljardia.
  3. Terveydenhuoltoon käytetyt menot köyhimmissä maissa missä asuu yli 50% ihmiskunnasta ovat suuruusluokaltaan 200 miljardia (50 dollaria henkeä kohden)
  4. Metsiensuojeluun käytetyt resurssit “REDD” skenaarioissa ovat joitain kymmeniä miljardeja vuodessa.
  5. IEA mukaan ilmastonmuutoksen torjunta vaatii vuoteen 2030 mennessä 7000 miljardin investoinnit ts. noin 350 miljardia/vuosi.Tämä summa kasvaa vuosittain 500 miljardilla niin kauan, kun massiivisiin päästövähennystoimiin ei ole ryhdytty.(ts. “Viivyttely ilmastoasioissa maksaa yli 10 000 euroa sekunnissa”)
  6. 600 miljardia on noin prosentti globaalista bruttokansantuotteesta.

Vaikka summa ei sinänsä ole valtava maailman BKT:n rinnalla niin silti ottaen huomioon kuinka hankalaa resurssien saaminen on edes näille yllä listatuille asioille, minusta on käsittämätöntä kuinka toiset ovat ideologisin perustein valmiita tuhlaamaan selvästi suurempia summia töpselien jännite-eroihin ja vielä ilmeisesti kuvittelevat, että varsinkin köyhemmissä maissa prioriteetit olisivat samoja. Parempia kohteita noille miljardeille on pilvin pimein.

Teen nyt vielä summittaisen arvion sille mitä vastaavan ydinvoima kapasiteetin rakentaminen maksaisi. Arvioidaan, että yksi GW ydinvoimala maksaa 4 miljardia euroa ja toimii 90% ajasta. Tämä arvio on hinnan suhteen yläkanttiin, mutta koska tässä skeenariossa myös rikastuskapasiteettia olisi nostettava rajusti, annetaan tämän nyt olla. (OL3 hinnan nousuineen maksaisi noin 5.1 miljardia eli 3.2 miljardia/GW). Jotta 15 biljoonaa kWh voitaisiin tuottaa ydinvoimalla vuonna 2050 vaaditaan noin 47 reaktoria vuodessa ja tämä maksaisi siis noin 200 miljardia vuodessa. (Mielenkiintoista, että tämä hutiloiden tehty arvio on samaa suuruusluokkaan kuin IEA:n arviot ilmaston muutoksen torjumiseen tarvittavista investoinneista.)

Kuinka epärealistista tämä itse asiassa on? Toiset ovat tyytyneet toteamaan sen kummemmin perustelematta, että koska 47 vuodessa tarkoittaa yhtä reaktoria viikossa, niin skenaario on epärealistinen, mutta onko se? Katsotaan mihin ihmiskunta on kyennyt aikaisemmin. Vuosina 1980-1990 maailmaan rakennettiin noin 200GW ydinvoimaa eli noin 20GW vuodessa. Ts. aikana jolloin ilmastonmuutos ei kiinnostanut ketään ja jolloin globaali bruttokansantuote oli noin kolmannes nykyisestä, kyettiin ydinvoimaa rakentamaan tahdilla, joka oli noin puolet nyt vaaditusta mikäli tähtäisimme “nuclear only” vaihtoehtoon. Tämä vaihtoehto ei siis ole mahdoton siksi, “koska tämä numero on selvästi tosi iso”. Haaste on ennen kaikkea poliittinen.