Jokin aika sitten ilmaisin epävarmuuteni siitä onko konseptissa “Cleantech” mitään varsinaista substanssia. Näytti siltä, että kyseessä on vain normaalin tehokkuuden parantamisen myyminen uudessa paketissa. Iskulause, jonka toisen luokan poliitikot ja mainostajat voivat nivoa retoriikkaansa. Hauskana “kuriositeettina” tästä teemasta on muuten pakko mainita Wattin höyrykone, joka tuotiin markkinoille 1700-luvun toisella puoliskolla. Englannissa oli jo käytetty höyrykoneita ennen tätä, mutta nämä Newcomenin koneet olivat tehottomia ja söivät valtavat määrät hiiltä. Tämä tehottomuus tarkoitti sitä, että niitä kannatti käyttää lähinnä siellä missä hiiltä oli runsaasti eli hiilikaivoksissa. 1700-luvun alkupuoliskolla hiiltä siis kyllä poltettiin mekaanisen energian tuottamiseksi, mutta vain veden pumppaamiseksi pois kaivoksista.

Enter James Watt.  Hän keksi ulkopuolisen lauhduttimen käytön ja paransi höyrykoneen polttoainetehokkuutta huimat 75%. Varsinaista Cleantechiä! On kiinnostavaa, että tänäänkin keskustellaan siitä kuinka energiayritysten intresseissä ei ole asiakkaiden energiatehokkuus, koska he tekevät tuloksensa energiaa myymällä. On keskusteltu siitä kuinka yrityksille luotaisiin kannustimet välittää asiakkaittensa energiatehokkuudesta. Tavalla tai toisella yritysten olisi saatava rahaa asiakkaiden säästämästä energiasta. “Been there, done that!” Watt&Boulton (1775).  Boultonin ja Wattin yrityksen ansaintalogiikka perustui lisenssimaksuihin, jotka perustuivat käyttäjien säästämiin polttoainekustannuksiin. Lisää progressiivista Cleantechiä!

Nykyisessä keskusteluilmapiirissä tästä puhuttaisiin hurjana energiansäästömahdollisuutena. Päästöt ja energiankulutus putoaisivat rajusti kunhan vain siirryttäisiin näihin energiatehokkaisiin koneisiin. Näin ei kuitenkaan aivan tapahtunut. Wattin mahdollistama energiatehokkuuden paraneminen alensi hyödyllisen mekaanisen energian kustannusta käyttäjille. Höyrykone ei ollutkaan enää taloudellisesti kiinnostava valinta vain hiilikaivoksessa vaan kaikkialla. Teollinen vallankumous tapahtui ja hiilen tuotanto Englannissa nousi vuoteen 1900 mennessä noin satakertaiseksi 1700-luvun alun tasosta. Uuups!

Yhteiskunta urbanisoitui ja talous suurelta osin irtosi “orgaanisen” luonnon primäärituotannon rajoittaman talouden kahleista. Positiiviset takaisinkytkennät alkoivat vaikuttamaan ilman aikaisempien aikojen jarruja ja talous on kasvanut näihin päiviin saakka. Pääosin tämä kehitys on ollut ihmisten hyvinvoinnille valtavan hyvä asia, mutta talouden moottorin ilmakehään tupruttava saaste on alkanut muodostamaan uutta jarrua.

Perustuen jo tapahtuneeseen suhtaudun suurin varauksin kuvitelmiin energiatehokkuuden päästävän meidät pahasta. Tehokkuus voi olla perusteltua taloudellisesti ja inhimillisesti, mutta on suuri vaara, että päästöjen vähentäjäksi siitä ei ole alkuunkaan siinä mittakaavassa kuin mitä moni kuvittelee. Polttamisen tehokkuuden parantaminen tekee koneen houkuttelevammaksi toimittamalla käyttäjälle enemmän hyötyenergiaa samalla polttoaineen kulutuksella kuin ennen. Tämä hyötyenergia löytää kyllä käyttäjänsä.  Ehkä omistaja päättää käyttää säästyneet varat Thaimaan matkaan tai super-eettisesti sähköä tuottavaan kuntopyörään, jonka valmistus luultavimmin vaatii enemmän energiaa kuin se määrä hyötyenergiaa mitä laitteella koskaan tuotetaan? Tai ehkä hän ostaa uusimpia My Little Pony p…sesuristimia koko rahalla? Ihmiskunnan on korkea aika luopua polttamisesta ja siirtyä lopullisesti ulos metsistä. Marginaalien hienosäätö ei enää riitä.

About these ads