IPCC:n  ilmastonmuutoksen hillintää käsittelevä osaraportti julkaistiin juuri. Helsingin Sanomien toimittajaksi naamioitunut aktivisti Heli Saavalainen otsikoi juttunsa näin

IPCC:n tuore raportti: Maailman siirryttävä nopeasti uusiutuvaan energiaan“.

Hän jatkaa reippaasti IPCC:n nimissä

IPCC:n mukaan uusiutuvan energian käyttö pitää kolmin- tai nelinkertaistaa vuoteen 2050 mennessä. Muuten maapallon keskilämpötila nousee enemmän kuin ihmiskunnan kannalta kriittisenä rajana pidetyt kaksi astetta.

Entä mitä itse lähde sanoo? Luetaan itse “Summary for policy makers” 

IPCC WGIII 2014

IPCC WGIII 2014

“At the global level, scenarios reaching 450 ppm CO2eq are
also characterized by more rapid improvements of energy efficiency,
a tripling to nearly a quadrupling of the share of zero‐ and low‐carbon energy supply from renewables, nuclear energy and fossil energy with carbon dioxide capture and  storage (CCS), or bioenergy with CCS (BECCS) by the year 2050″ IPCC WGIII.

He puhuvat siis kaiken vähäpäästöisen tekniikan osuuden nopeasta kasvattamisesta. Kummasti tuo ydinvoima ja hiilentalteenotto putosivat kuitenkin toimittajan tulkinnassa pois. Miksiköhän? Minusta raportissa on paljon kommentoitavaa ja palaan asiaan joskus myöhemmin. On kuitenkin typerää julistaa omia ennakkoluulojaan median kautta mukamas jonkun “auktoriteetin” nimissä.

Joitain vuosia sitten kirjoittelin Pew Charitable Trustin julkaisemasta raportista “Who’s winning the clean energy race”. Kyseinen läpyskä on vuosittain toistuva uusiutuvan energian hehkutus ja sen rinnalla julkaistaan hyvin samanlaista “Global Trends in Renewable Energy Investment” raporttia Frankfurt School-UNEP:in nimissä.

Kisa maailman pelastamiseksi käy kiivaana

Kisa maailman pelastamiseksi käy kiivaana

 Se, että raportit ovat hyvin samanlaisia ei ole yllättävää, koska molemmat ovat nähtävästi koosteita yksityisen “Bloomberg New Energy Finance”:n antamista tiedoista. (YK:n rooli tuossa jälkimmäisessä raportissa on minulle epäselvää, koska se näyttää olevan lähinnä BNEF:n raportti jota Saksan liittovaltion totuusministeriö  aka “Bundesministerium für Umwelt, Naturschutz, Bau und Reaktorsicherheit ” on sponsoroinut. Toinen Lead author ja hyvin moni raportin tekemiseen osallistuneista on BNEF:n palkkalistoilla, joten hiukan kummalliselta tuo prosessi minusta vaikuttaa.) Näitä raportteja siteerattiin siellä täällä lähinnä hehkuttaen kuinka Kiina johtaa. Koska tässä genressä journalismin laatu on heikohkoa, oli tässäkin tapauksessa syytä selailla itse alkuperäisiä raportteja kokonaiskuvan saamiseksi. Kun hypetyksen sivuuttaa, niin asiaakin voi niistä löytää.

Joiltain on voinut jäädä huomaamatta, että uusiutuviin tehdyt investoinnit ovat olleet itse asiassa selvässä laskussa. Perusnarratiivissahan ala kasvaa eksponentiaalisesti ja on ilmiselvästi tulevaisuuden juttu. Viime vuonna investointeja oli kuitenkin maailmassa reilut 200 miljardia dollaria (suunnilleen Suomen BKT) eli noin 20% vähemmän kuin ennätysvuonna 2011. Uutta aurinkosähkökapasiteettia asennettiin maailmalla noin 40GW (vuonna 2012 31GW)  ja tuulivoimakapasiteettia 27 GW mikä on noin 40% vähemmän kuin vuonna 2012.

Koska eurooppalaiset olivat “edelläkävijöitä”, on hyvä tarkistaa mitä täällä on tapahtunut. Vuonna 2011 investointeja EU:ssa tehtiin alalle 115 miljardia dollaria, mutta viime vuonna enää 55 miljardia eli kyseessä on yli 50% romahdus. Entä mitä yksittäisissä EU maissa on tapahtunut? Saksan pitäisi olla kuulemma erityisen innostava esimerkki ja vuonna 2010 siellä investoitiin uusiutuviin 41.2 miljardia. Espanjassa (jo talouden romahdettua) investointeja vuonna 2010 oli vielä 4.9 miljardia. Viime vuonna Saksan investointitahti romahti 10.1 miljardiin. (Jos GW kapasiteettia maksaa noin 2 miljardia, elinikä on 25 vuotta ja kapasiteettikerroin 15%, on selvää, että Saksa ei tule tuolla tahdilla dekarbonisoimaan edes sähköntuotantoaan…not even close. ) Espanja investoi viime vuonna kokonaista 0.4 miljardia eli alle kymmenesosa muutaman vuoden takaisesta tilanteesta. Italiassa rahaa kului 3.6 miljardia mikä oli 75% vähemmän kuin vuonna 2012.

Minusta on kummallista kuinka tästä ei ole puhuttu mitään. Uusiutuvien rakennusbuumi osoittautui kuplaksi, joka lässähti kurjistuvaan talouteen ja nouseviin kustannuksiin paljon ennen kuin mainitsemisen arvoisia päästövähennyksiä aikaansaatiin. Tämä oli asia, joka olisi ollut nähtävissä jo kuplaa puhallettaessa mikäli kiinnostusta kriittiseen ajatteluun olisi ollut. Se, että asiasta näytetään vaikenevan vieläkin ei lupaa hyvää. Sen sijaan, että vahingosta viisastuttaisiin ja mietittäisiin kuinka aikaisemmat virheet voidaan välttää, ajatuksena taitaa olla uuden kuplan puhaltaminen siinä toivossa, että nyt lopputulos olisi erilainen. Jos uutta kuplaa ei enää haluta puhaltaa, syy epäonnistumiseen on tietenkin jonkun muun.

 

 

 

Jokin aika sitten ilmaisin epävarmuuteni siitä onko konseptissa “Cleantech” mitään varsinaista substanssia. Näytti siltä, että kyseessä on vain normaalin tehokkuuden parantamisen myyminen uudessa paketissa. Iskulause, jonka toisen luokan poliitikot ja mainostajat voivat nivoa retoriikkaansa. Hauskana “kuriositeettina” tästä teemasta on muuten pakko mainita Wattin höyrykone, joka tuotiin markkinoille 1700-luvun toisella puoliskolla. Englannissa oli jo käytetty höyrykoneita ennen tätä, mutta nämä Newcomenin koneet olivat tehottomia ja söivät valtavat määrät hiiltä. Tämä tehottomuus tarkoitti sitä, että niitä kannatti käyttää lähinnä siellä missä hiiltä oli runsaasti eli hiilikaivoksissa. 1700-luvun alkupuoliskolla hiiltä siis kyllä poltettiin mekaanisen energian tuottamiseksi, mutta vain veden pumppaamiseksi pois kaivoksista.

Enter James Watt.  Hän keksi ulkopuolisen lauhduttimen käytön ja paransi höyrykoneen polttoainetehokkuutta huimat 75%. Varsinaista Cleantechiä! On kiinnostavaa, että tänäänkin keskustellaan siitä kuinka energiayritysten intresseissä ei ole asiakkaiden energiatehokkuus, koska he tekevät tuloksensa energiaa myymällä. On keskusteltu siitä kuinka yrityksille luotaisiin kannustimet välittää asiakkaittensa energiatehokkuudesta. Tavalla tai toisella yritysten olisi saatava rahaa asiakkaiden säästämästä energiasta. “Been there, done that!” Watt&Boulton (1775).  Boultonin ja Wattin yrityksen ansaintalogiikka perustui lisenssimaksuihin, jotka perustuivat käyttäjien säästämiin polttoainekustannuksiin. Lisää progressiivista Cleantechiä!

Nykyisessä keskusteluilmapiirissä tästä puhuttaisiin hurjana energiansäästömahdollisuutena. Päästöt ja energiankulutus putoaisivat rajusti kunhan vain siirryttäisiin näihin energiatehokkaisiin koneisiin. Näin ei kuitenkaan aivan tapahtunut. Wattin mahdollistama energiatehokkuuden paraneminen alensi hyödyllisen mekaanisen energian kustannusta käyttäjille. Höyrykone ei ollutkaan enää taloudellisesti kiinnostava valinta vain hiilikaivoksessa vaan kaikkialla. Teollinen vallankumous tapahtui ja hiilen tuotanto Englannissa nousi vuoteen 1900 mennessä noin satakertaiseksi 1700-luvun alun tasosta. Uuups!

Yhteiskunta urbanisoitui ja talous suurelta osin irtosi “orgaanisen” luonnon primäärituotannon rajoittaman talouden kahleista. Positiiviset takaisinkytkennät alkoivat vaikuttamaan ilman aikaisempien aikojen jarruja ja talous on kasvanut näihin päiviin saakka. Pääosin tämä kehitys on ollut ihmisten hyvinvoinnille valtavan hyvä asia, mutta talouden moottorin ilmakehään tupruttava saaste on alkanut muodostamaan uutta jarrua.

Perustuen jo tapahtuneeseen suhtaudun suurin varauksin kuvitelmiin energiatehokkuuden päästävän meidät pahasta. Tehokkuus voi olla perusteltua taloudellisesti ja inhimillisesti, mutta on suuri vaara, että päästöjen vähentäjäksi siitä ei ole alkuunkaan siinä mittakaavassa kuin mitä moni kuvittelee. Polttamisen tehokkuuden parantaminen tekee koneen houkuttelevammaksi toimittamalla käyttäjälle enemmän hyötyenergiaa samalla polttoaineen kulutuksella kuin ennen. Tämä hyötyenergia löytää kyllä käyttäjänsä.  Ehkä omistaja päättää käyttää säästyneet varat Thaimaan matkaan tai super-eettisesti sähköä tuottavaan kuntopyörään, jonka valmistus luultavimmin vaatii enemmän energiaa kuin se määrä hyötyenergiaa mitä laitteella koskaan tuotetaan? Tai ehkä hän ostaa uusimpia My Little Pony p…sesuristimia koko rahalla? Ihmiskunnan on korkea aika luopua polttamisesta ja siirtyä lopullisesti ulos metsistä. Marginaalien hienosäätö ei enää riitä.

Toissa vuonna WWF:n Earth Hour onnistui ylittämään ärsytyskynnykseni infernaalisilla kynttilöillään.  Nyt tässä onnistuttiin jo ennen itse tapahtumaa. Helsingin kaupungin ympäristökeskus, WWF ja ilmastoinfo ovat järjestämässä 29.3  “Suomen ensimmäistä hiilivapaata keikkaa”. Miten tämä tehdään? Polkemalla pyörää.

“Haluamme osoittaa, että hyvät bileet voi järjestää myös hiilivapaasti tuotetulla polkusähköllä. Fossiilisen energian kulutus on ilmastonmuutoksen suurin aiheuttaja.”: Ympäristökeskuksen tiedottaja Jussi Karmala

Aikaisemmin opimme jo, että ne Earth Hourin aikana sytytetyt kynttilät aiheuttavat enemmän päästöjä kuin se päällä ollut energiansäästölamppu. Tarkastellaan nyt oppimisen ilosta hiukan noita polkemisen ilmastovaikutuksia, kun se ei näytä kiinnostavan tapahtuman järjestäjiä. (Moni osaa jo arvata mihin tämä taas päätyy. Tämä on niin ennustettavaa, että se kyllästyttää minuakin.) Jos poljet polkupyörällä kevyesti, metabolismi nousee nähtävästi n. 50W. (2000 kcal päivässä ruokaa implikoi n. 100W keskimääräistä metabolismia.) Jos vauhti kiihtyy, teho voi nousta selvästi tuota korkeammaksi, mutta käytetään nyt tuota 50W watin arviota. Kuinka suuri osa tästä puuskutuksesta päätyisi akkuun? Sanon 20%. Mikä se tarkka luku on ei ole olennaista. Olennaista on kuitenkin se, että tuosta ruumiin korkeammasta metabolismista ainoastaan pieni osa päätyy sähköksi ja loppu hukkuu lämpönä yms. ympäristöön.  Sähköksi siis päätyy siis energiaa n. teholla 10 W.

IPhonen akkuun voi varastoida n. 5 Wh sähköä eli sen lataaminen tuolla kevyellä tahdilla veisi noin puoli tuntia. Jos verkkosähkö aiheuttaa 500 g CO2 päästöjä per kWh, puhelimen lataus aiheuttaa n. 2.5 gramman päästöt. Energia säilyy. Mistä energia pyöräilyyn tuli?  Tämä energia tuli ruuasta. Millaiset päästöt ruoka aiheuttaa? Vastaus tähän riippuu ruokavaliosta, mutta jotta olemme mahdollisimman optimistisia oletamme pyörän satulaan vegaanin, jonka ravinto aiheuttaa n. 4 kg CO2 päästöjä per päivä. 2000 kcal kulutuksella tämä tarkoittaa 1.7 kg CO2 päästöjä/kWh (“primäärienergiaa” ruokana). Tämä on huomattavasti enemmän kuin n. 1 kg CO2/kWh (sähköä) päästöjä joita hiilivoimalassa tuotettu sähkö aiheuttaa.  Kun vegaani lataa IPhonen akun polkemalla puoli tuntia polkupyörällä, hän aiheuttaa siis n. 40 g hiilidioksidipäästöjä. Tämä on yli 15 kertaa enemmän päästöjä kuin mitä akun lataaminen verkkosähköllä aiheuttaa.  Vaikka tässä arviossa on varmasti epävarmuuksia on selvää, että lihasvoiman energiatehokkuus on hyvin alhainen.

Jos muuten arvioimme systeemin painoksi 15 kg ja materiaalien  energiakustannuksiksi n. 30 MJ/kg, laitteen valmistus vaati noin 125 kWh energiaa. Jotta Iphonen akkuihin on ladattu edes tuon verran sähköä, laitetta on käytettävä n. 25000 kertaa. Jos käyttökertoja on 10/päivä, niin kuluu noin seitsemän vuotta ennen kuin hyötyenergiaa on “tuotettu” saman verran kuin mitä valmistus vaati. Mahtavatkohan pyörät olla vielä käytössä 7 vuoden päästä? Entä maankäyttö? Jos vegaanimme kuluttaa n. 1kg geneeristä ruokaa päivässä ja tämä ruoka on tuotettu tilalla, jossa maasta revitään ruokaa keskimäärin 3000 kg hehtaarilta, 1W homo sapiensin metabolismia vaatii n. 10 neliömetriä viljelysmaata. Se ylimääräinen 50W metabolismia pyörän satulassa siis takavarikoi jostain (polkemisen ajaksi) n. 500 neliömetriä viljelysmaata. Jos vegaani elää metsästä kerätyillä marjoilla, sienillä yms. vaadittu pinta-ala on hurjasti suurempi. Tuon alan voisi myös säästää vaikkapa luonnolle. (Villi ajatus eikö totta?)

No tietenkin ele on symbolinen, mutta miksi väittää sitä hiilivapaaksi? Polkemista perusteellaan näin…”Pyörän polkemisessa konkretisoituu se, että energiaa ei ole ihan helppo tehdä, ja siksi sitä kannattaa säästää. Pyörää joutuu polkemaan ihan tosissaan, jotta sillä saa kännykän ladattua“: ympäristöasiantuntija Pirjo Jantunen. (Sivuutan energia “tekemisen” muristen.) Joku toinen voisi vetää tästä sen johtopäätöksen, että koska sähkön tuottaminen ihmislihaksin on vaikeaa, sähkö kannattaa tuottaa toisin. Jos kuopan kaivaminen on rankkaa teelusikalla, ei siitä seuraa kaivinkoneen käytön hölmöys. Siitä seuraa vain oivallus teelusikan käytön typeryydestä (paitsi jos olit hakemassa tekosyytä olla kaivamatta kuoppaa). Lisäksi onko nyt niin, että symbolisia eleitä ilmastonmuutoksen torjumiseksi ei ole tarpeeksi? Jos ei ole, niin eikö voisi keksiä symbolista elettä, jonka vaikutus ei olisi juuri päinvastainen sille mitä tavoitellaan?

WWF antaa toki vinkkejä muista tavoista viettää Earth Hour-tempausta. Ehdotuksia ovat esim. tulishow, kynttiläkulkue, kokoontuminen nuotion ääreen, kynttiläuinti ja  luistelutapahtuma roihujen tai lyhtyjen valossa.

Nazi_torchlight_parade

Yhteisöllinen soihtuparaati: Leni Riefenstahl

Siitä vain hiilijalanjälkiä laskemaan ja toivottavasti roihut sammutetaan nopeasti lopputuloksen tultua selväksi. Toki ymmärrän, että näin ei tietenkään toimita, koska kyse ei “oikeasti” ole päästöjen vähentämisestä vaan ympäristötietoisen identiteetin esittelystä. Tietoisuuden ei tarvitse olla todellista, jos kohdeyleisö on pihalla. Mitä vähemmän vaikutusten arviointeja tehdään sitä varmemmin kohdeyleisö on pihalla ja siksi arviointeja ei kannata tehdä.

 

P.S. Huomasin, että tapahtuma ärsyttää myös Steve Aplinia Atlantin toisella puolella osin samanlaisista syistä. “How did such a dumb idea as Earth Hour jump across such a big ocean? I think it is because Earth Hour, like all greenwash, is just so easy. It really is easy to pile into a gasoline-powered SUV and drive into the center of a city and wander around admiring the soft, romantic light from all those paraffin candles. That the WWF is spending so much money running ads to get people to partake in such meaningless exercises shows that its ideas tank has run empty.”

Norman Borlaug, vihreän vallankumouksen isä, syntyi satavuotta sitten. Kun Malthuksen seuralaiset varoittivat väestönkasvun seurauksista ja kannattivat jopa maahanmuuton pysäyttämistä ja avun katkaisemista maille joita pitivät toivottomina, Borlaugin kaltaiset ihmiset jättivät lässyttämisen vähemmälle, käärivät hihat ja ruokkivat ihmiskunnan. Kontrasti esimerkiksi Paul Ehrlichin kaltaisiin ihmisiin on jyrkkä.

” The battle to feed all of humanity is over. In the 1970s hundreds of millions of people will starve to death in spite of any crash programs embarked upon now. At this late date nothing can prevent a substantial increase in the world death rate …” P. Ehrlich.

Siinä missä Ehrlich et al. tuntuivat pitävän miljoonien nääntymistä kenties traagisena, mutta vääjäämättömänä, Borlaug teki jotain tilanteen parantamiseksi.  Onko kaikki nyt kuin Strömsössä? Ei tietenkään, mutta ihmiset ovat tällä hetkellä paremmin ruokittuja kuin ennen vihreää vallankumousta. Ihmiskunnan ruokkiminen tulevaisuudessa on edelleen haasteellista, mutta jos toimimme järkevästi tämä on mahdollista. Tästä kannattaa lukea esimerkiksi Gordon Conway:n erinomaisesta kirjasta One billion hungry: can we feed the world?. Kiitos Norman! Jatketaan hänen viitoittamallaan tiellä eteenpäin.

Don’t tell me what can’t be done. Tell me what needs to be done – and let me do it. “: Norman Borlaug

 

Termi “Cleantech” pukkaa nyt joka tuutista. Äsken on aiheen tiimoilta ollut jopa “huippukokous”. Mitä sanalla oikeastaan tarkoitetaan?

Clean technology includes recyclingrenewable energy (wind powersolar powerbiomasshydropowerbiofuels), information technologygreen transportationelectric motors,green chemistrylightingGreywater, and many other appliances that are now more energy efficient. It is a means to create electricity and fuels, with a smaller environmental footprint and minimise pollution“: Wikipedia

Ts. teknologia on puhdasta mikäli asioita tehdään vähemmän haaskaavasti kuin ennen. Suomessa alan yrityksiä listataan mm. Cleantech Finlandin toimesta. Tässä muutamia otoksia:

  • GreenRiders: kimppakyyti ratkaisuja eli henkilöauton käytön tehostamista. Tämä on ihan kiva idea, mutta toisaalta tekee henkilöauton käytön matkoilla, jotka voisi tehdä junallakin houkuttekevammaksi. Ympäristöhyötyä saavutetaan varmaan lähinnä silloin, kun esim.  kaksi henkilöautoa korvautuu yhdellä. Tämä ei myöskään poista henkilöautoilun tarvetta (saattaa jopa lisätä kysyntää kuten esim. robottiautot) joten ilman radikaaleja muutoksia autoissa,  saavutettava ympäristöhyöty pienenee, kun ratkaisu yleistyy.
  • Forchem: “Tall oil is an environmentally-friendly product as it uses pine tree as raw material and is obtained as a residue of the chemical pulp industry. ” Yritys siis nojaa kemiallisen paperiteollisuuden olemassaoloon ja tämän teollisuuden jätevirtojen  tehokkaampaan käyttöön. Täytyy vain toivoa, ettei tämä ympäristöä tuhoava ala katoa, koska se pudottaisi pohjan cleantech-yrityksen alta.
  • Ruukki: “specialises in steel and steel construction. We provide customers with energy-efficient steel solutions 
    for better living, working and moving.” On aika päästä vanhanaikaisesta metalliteollisuudesta eroon ja korvata se uudella cleantech teollisuudella #sarkasmia
  • Citrus solutions: “We enable our clients the means and tools to configure their products and mass produce them in environmentally sustainable matter …Configurator solutions, database management (consulting, training, education and maintenance) and ICT consulting (Microsoft Partner). ” Right….
  • BaseN: “capture, process and visualize enormous amounts of data in real-time“. No kai tällekin pienellä pohtimisella keksii “cleantech” sovellutuksen, mutta mutta…
  • Metso:”Metso is a global supplier of technology and services to customers in  the process industries, including mining, construction, recycling, oil and gas, and biorefining, like pulp, paper,  and power. Our 30,000 professionals based in over 50  countries contribute to sustainability and deliver profitability  to customers worldwide.”  Ks. Ruukki aikaisemmin…
  • KONE: “…is one of the global leaders in the elevator and escalator industry.” Ennen cleantech aikaa sitä käveltiin portaat ylös.
  • SATEL: “...is a Finnish ISO certified electronics and telecommunications company that specializes in the design, manufacturing and global sales and marketing of radio modems for wireless data communication and alarm transfer.” Hmmm…
  • Oilon: “Kehittynyttä poltinteknologiaa voimalaitoksiin ja teollisuusprosesseihin”  Asioiden polttamisen tehostamista. Ei polttamisen lopettamista.
  • Siellä on myös Neste Oil, UPM, ABB, Wärtsilä…

Tarkoitukseni ei ole dissata yllä olevien yritysten työtä. He tekevät tärkeitä ja varmasti hyödyllisiä tuotteita. Mutta onko jotain teollisuuden haaraa, jossa pyrkimys olisi tehdä asioita tuhlaavammin ja tehottomammin? Tässä muutama kuvaaja energiatehokkuuden kehityksestä.

Ayres & Warr  Ayres & Warr

Minusta vaikuttaa siltä, että likipitäen kaikki teollisuudenalat, jotka tuottivat teollisen vallankumouksen ovat tehneet Cleantechiä. Itse asiassa ehkä voimme sanoa, että “Cleantech” eli tehokkuuden parantaminen oli yksi keskeinen tekijä nykyisen vaurauden aikaansaamisessa. Where is the beef? Onko nyt keksitty uusi markkinointitermi ratsastamaan ympäristöteemalla ja markkinoiden luomiseen konsulttien armeijoille? Onko kyseessä vain status quon myyminen uudella värillä ja toisille jonkinlainen valevallankumous tyydyttämään radikalismin nälkää, kun parempaakaan ei ole tarjolla?

Robert Stonen dokumenttielokuva Pandora’s Promise löytyy nyt iTunesista. Itselläni oli mahdollisuus nähdä se pari viikkoa sitten ja nautin elokuvasta kovasti. Suosittelen sitä lämpimästi energia- ja ympäristökysymyksistä kiinnostuneille.

Pandora's Promise iTunesissa

Pandora’s Promise iTunesissa

Liittyen edelliseen postaukseeni halusin vielä tarkistaa tilanteen globaalisti. Oheiset tiedot on koottu BP:n “Statistical review of world energy 2013″ julkaisusta. Ensin muutokset primäärienergian kulutuksessa. Toinen palkki on muutos globaalisti ja toinen ei-OECD maissa.

Muutokset primäärienergian kulutuksessa

Muutokset primäärienergian kulutuksessa

Seuraavissa kuvissa esitän erikseen muutokset fossiilisten polttoaineiden käytössä sekä uusiutuvissa energianlähteissä. Fossiilisten käyttö lisääntyi globaalisti 224 mtoe samalla, kun vesivoimaa tuotettiin 36 mtoe enemmän ja muita uusiutuvia (tuuli ja aurinko kai lähinnä) 31 mtoe enemmän. (Sähkö muunnettiin primäärienergiaksi olettaen 38% tehokkuus voimalaitoksessa.) Siinä missä energiankulutuksen ja fossiilisten polttoaineiden käytön kasvu keskittyi kehittyviin maihin, suurin osa uudesta tuuli- ja aurinkosähköstä tuotettiin rikkaissa maissa.
BP_ChangesInConsumption2011-2012_2 BP_ChangesInConsumption2011-2012_3
Kehittyvien maiden suunta on tärkeää, koska ne viitoittavat tien tulevaisuuteen. Suurin osa energiasta kulutetaan jo kehittyvissä maissa ja tämä osuus on nopeassa kasvussa (katso kuva). He rakentavat (tietenkin) sellaista energiainfrastruktuuria mikä meilläkin on ja se tarkoittaa fossiilisten polttoaineiden polttoa. Samalla rikkaissa maissa ostetaan hyvää omaatuntoa tekemällä kosmeettisia muutoksia energiantuotannossa nojaten olemassa olevaan fossiiliseen infrastruktuuriin.

NonOECDshare

Ei-OECD maiden osuus primäärienergian kulutuksesta

Viimeisessä kuvassa esitän nopean (ja kenties huolimattoman) arvioni siitä miten paljon hiiletöntä tuotantoa olisi lisättävä jokainen vuosi, jotta vastuullisiin ilmastotavoitteisiin päästäisiin. (Viimeisestä 6%/vuosi päästöjen vähennystahdista keskusteltiin esim. James Hansen et al. tuoreessa artikkelissa.) Hiilettömän tuotannon lisäys on tragikoomisen alhainen. Kuten olen huomauttanut aikaisemmin, se ei riitä edes katkaisemaan päästöjen kasvua saatikka sitten kääntämään päästöjä laskuun. Voitaisiinko vallankumous retoriikasta vähitellen luopua? Se on noloa.Photo 9.12.2013 18.57.53

Tässä uusi esimerkki valitettavan yleisestä uusiutuvien energianlähteiden hypetyksestä, jota käytetään sekä markkinointiin, että tähänastisen ilmastopolitiikan epäonnistumisen paketoimiseen  kauniimman näköiseksi.
According to a data book from the US National Renewable Energy Laboratory (NREL), solar PV generation capacity increased by 83% across the United States in 2012…

…But there’s even more good news. In 2012, renewable energy accounted for 56% of all new electricity generation capacity, that is a very sharp increase from the 2% that it was at back in 2004!

This statistic is particularly useful because it shows how the transition from traditional energy sources to renewable ones is progressing. This shows that the renewable energy industry is no longer just lagging behind the fossil fuel one and only growing due to the country’s population growth, but it is exploding, and it will over at some point.

Renewable energy has been “on its way” for a long time, and now it finally is.

Vau, mahtavaa! Mutta mitä tuo aurinkosähkön lisäys USA:ssa tarkoittaa, kun esitetämme kokonaiskuvan? Seuraavat kuvat havainnollistavat asiaa. Tuossa siis toiset näkevät vallankumouksen. Heillä on varmastikin tarkempi näköaisti kuin minulla. Minä näen hiilen korvaamista maakaasulla ja pientä kohinaa.

Photo 4.12.2013 17.27.02

Photo 4.12.2013 17.26.00

“Tavallisen ihmisen” hyötyminen Saksassa aurinkosähköstä on muodostunut jonkinlaiseksi meemiksi.  Tässä muutamia esimerkkejä

Ai ai kun kiukuttaa kun Saksa toteuttaa vihreää energiakäännettä, josta tavalliset ihmiset saa tuloja”: Satu Hassi

EEG-laki korkeine syöttötariffeineen synnytti  pientuottajien ryntäyksen energiamarkkinoille, ja nykyään yksittäiset ihmiset ja osuuskunnat tuottavat yli puolet Saksan uusiutuvasta energiasta. Saksalaiset haluavat tehdä osansa ilmaston puolesta, mutta pientuotantoa kannatetaan myös koska se demokratisoi energiapolitiikkaa ja lisää kansalaisten omavaraisuutta.”Julia Jousilahti (Sitra)

…uusiutuvilla tienaavat ennen kaikkea tavalliset saksalaiset. Investoinneista yli kolmanneksen tekevät kotitaloudet ja viidenneksen maanviljelijät.”: Oras Tynkkynen 

Tällaisissa toteamuksissa on yhteisenä piirteenä vahva mielikuvien rakentaminen samalla, kun detaljit puuttuvat. Björn Wahlroos on kansalainen siinä missä sillan alla asuva Pertsakin, mutta harva tulonsiirto kohtelee heitä tasapuolisesti. Retoriikka aurinkosähkön tukiaisista kuitenkin säännönmukaisesti sivuuttaa sen kuka tarkkaan ottaen hyötyy ja kuka maksaa? Cui bono? Se ettei tätä kysymystä esitetä on erityisen kummallista, koska tämä meemi on yleisempi poliittisen kartan vasemmalla laidalla.

Saksan aurinkosähköprojekteista on mahdollista saada tarkempaakin tietoa esimerkiksi lukemalla Bernard Chabot:n raporttia. Raportti antaa mm. Saksan aurinkosähköprojektien kokojakauman. Yli puolet kapasiteetista on laitoksista joiden kapasiteetti on suurempi kuin 100kW. Yksi kilowatti maksaa nyt Saksassa ehkä vähän alle 2000 euroa, mutta aikaisemmin selvästi tätä enemmän. Ts. suurin osa Saksan aurinkosähkökapasiteetista on laitoksissa, jotka maksoivat yli 200000 euroa.  Oheiset raportista poimitut kuvat havainnollistavat asiaa. 5% projekteista tuottaa n. puolet kapasiteetista ja itse asiassa vuonna 2012 1% projekteista tuotti yli puolet uudesta kapasiteetista. Alle 10kW asennukset (kustannus joitain kymmeniä tuhansia euroja) tuottavat kapasiteetista vain 10.4%. Yhteensä asennuksia on hiukan alle miljoona ja koska kotitalouksia on Saksassa 47 miljoonaa, leikkiin osallistuu ehkä pari prosenttia kotitalouksista…eittämättä ne kaikkein tavallisimmat.
Germany PV sizeGermany PV size new
Kotitehtävänä itse kukin voi pohtia kenellä on näihin projekteihin varaa? Omistavatko niitä ne, jotka ovat pa (aka köyhät) vaiko ne, joilla on pääomia (aka rikkaat)? Itse veikkaan jälkimmäistä ja on ilmeistä, että Saksan aurinkosähkön tuet ovat vahvasti regressiivisiä. Googlailin hiukan ja huomasin, että saksalaisten aurinkovoimaloiden omistajien selvittely ei ole aivan helppoa ja kyllästyin siihen pian. Löysin esim. uutisen jossa kerrottiin Alhornin aurinkopuiston myynnistä epämääräiseltä taholta investointiyhtiö CEE:lle. Uusi omistaja on osa yritystä “Lampe equity management” (“assets under management: EUR 800 Mio.”). Arvelin, että omistajista saisi tietoa kohdasta “Investor relations”, mutta siellä olisinkin tarvinnut käyttäjätunnuksen ja salasanan. Mutta eivätköhän omistajat ole ihan tavallisia saksalaisia toisin kuin tällaisten yritysten omistajat kaikilla muilla sektoreilla. Eikö niin?

Schloss Marienfels. Ihan tavallinen saksalainen koti

Toiset politiikasta hyötyvät ovat julkisuudessa näkyvämpiä. Esimerkiksi Frank Asbeck on rikastunut tukiasten siivittämänä. Hän ajaa tavallisella Maseratilla ja omistaa ihan tavallisen linnan ja sen ympärillä olevat metsästysmaat.  Kysyttäessä urheiluautosta hän vastasi:

“Everyone has an evil side,” he quipped. “And someone has to use the last remaining oil in order for people to switch to solar.” But Asbeck said he also owns a Tesla, the U.S.-made electric sports car known for fast acceleration. “I really like to wave at Porches and say, ‘Hey, I’m ahead of you!’

Minulla ei siis ole mitään sitä vastaan, että toiset rikastuvat omalla työllään. Suhtaudun sen sijaan nihkeästi sekä perittyyn varallisuuteen, että rikastumiseen poliittisilla tulonsiirroilla köyhemmiltä rikkaille. Saksan politiikaa on vaikeaa perustella järkevästi sen enempää oikeistolaisesta kuin vasemmistolaisestakaan perspektiivistä. Saavutettu hyöty on olematon myös ympäristön kannalta. Vältetystä hiilidioksiditonnista on maksettu kestämättömän korkea hinta ja paketissa mukana tulee myrkkypillerinä fossiilinen säätövoima. Annetaan vielä lopuksi puheenvuoro Frank Asbeck:lle “We don’t think left or right,” he said. “It’s sustainable, green thinking.” Hmmm…

Follow

Get every new post delivered to your Inbox.

Join 402 other followers